Sosiaalisen median hyödyntäminen finanssialan edunvalvontajärjestön viestinnässä

Abstract

Sosiaalinen media on olennainen osa nykyaikaisen edunvalvontajärjestön viestintää. Edunvalvojat eli lobbarit pystyvät sosiaalisen median kautta tavoittamaan laajoja yleisöjä ja sitä kautta vaikuttamaan päätöksentekoon. Sosiaalisesta mediasta onkin tullut keskeinen väline kampanjointiin ja poliittiseen viestintään, sillä sitä voidaan pitää kustannustehokkaana, nopeana ja monipuolisena viestintäympäristönä.

Finanssialan edunvalvontajärjestö, Finanssiala ry (FA) halusi kehittää omaa someviestintäänsä entistä paremmaksi, minkä myötä vuonna 2021 aloitettiin somekehitysprojekti, jonka osana syntyi tämä opinnäytetyö. FA:ssa kehitystyön tavoitteena oli, että FA:n someviestintä olisi tehokkaampaa, vaikuttavampaa ja johdonmukaisempaa. Kehitystyön lopputuloksena laadittiin tyylikirja, jolla pyrittiin vastaamaan FA:n someviestinnän kehitystarpeisiin. Opinnäytetyön toisessa osassa laadittiin suositukset, joiden pohjalta järjestö voisi kehittää someviestintäänsä edelleen. Suositukset laadittiin yhdistelemällä sekä FA:n omien työntekijöiden toiveita, että keräämällä benchmarkingin kautta oppeja muilta organisaatioilta.

Opinnäytetyön keskeisimmät havainnot olivat, että yleisö, kanava ja edunvalvontatavoitteet ovat tärkeimpiä lähtökohtia sosiaalisen median sisällölle. Kun sisältöä suunnitellaan, tulisi nämä kolme lähtökohtaa olla selkeästi punnittu. Tyylikirjan toteutusyritys osoitti, että hyvin valmistellut somekonseptit nopeuttavat sometuotantoa etenkin silloin, kun henkilöstön työnkuvaan kuuluu muutakin kuin someviestintä. Konseptien kautta somepostaukset pysyvät tasalaatuisina ja edunvalvontakeskeisinä. Koska sosiaalisen median algoritmit suosivat sekä kuvaa että tekstiä yhdistävistä postauksista, valmiiden kuvapohjien avulla yhä useampi viestijä pystyy tuottamaan somekuvia. Näiden avulla myös ”omaa tyyliä” on helpompi ylläpitää, mikä nousi tärkeäksi ominaisuudeksi kaikissa opinnäytetyön vaiheissa. Keskeinen havainto oli kuitenkin myös se, että hyvätkin sisällöt tarvitsevat ympärilleen työympäristön, joka tukee someviestinnän onnistumista, mihin jatkosuositukset erityisesti keskittyvät.

Teoriaohjaavasti valmistettujen tyylikirjan ja jatkosuositusten pohjalta muodostui kattava näkemys siitä, miten edunvalvontaorganisaatiot voivat omaa someviestintäänsä kehittää. Vaikka tämä opinnäytetyö keskittyi finanssialan edunvalvontaorganisaatioon, opinnäytetyön tulokset ovat yleistettävissä ja hyödynnettävissä myös muissa vastaavissa organisaatioissa vaikuttavamman someviestinnän kehittämisessä.