Liikennevahingot pysäköintialueilla vuosina 2013–2022
Kivinen, Nikolai (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050810262
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050810262
Tiivistelmä
Liikennevahinkojen määrää pyritään vähentämään kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta, jottei yksikään ihminen kuolisi tai loukkaantuisi vakavasti liikenteessä. Suomessa kaikista liikennevahingoista keskimäärin noin 45 % tapahtui pysäköintialueilla vuosina 2013–2022. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia liikennevahinkoja pysäköintialueilla tapahtuu, mitkä ovat niihin johtaneet syyt ja niistä aiheutuneet kustannukset sekä, miten liikennevahinkoja voisi ennaltaehkäistä.
Tutkimuskysymyksiin pyrittiin vastaamaan liikennevahinkotilastojen, pysäköintialueen suunnittelun periaatteiden, tieliikennelain, laskennallisten kustannusten ja maastokäyntien perusteella. Aineistoja analysoitiin ja yhdisteltiin, ja niistä tehtiin päätelmiä.
Pysäköintialueiden suunnittelun periaatteissa pyritään sellaiseen lopputulokseen, joka on turvallinen, toimiva ja selkeä kaikille käyttäjille sekä sopii käyttötarkoitukseensa. Suunnittelun tavoitteena on muun muassa itsehakujärjestelmän toteutuminen, hyvät näkemät risteysalueilla, selkeästi rajatut ja jäsennellyt alueen toiminnot ja erityisesti suurempien pysäköintialueiden jalankulkuliikenteen ohjaus ja turvallisuus. Lisäksi saapumista ja pysäköimistä pysäköintialueella tulisi helpottaa liikennemerkein, jotka opastavat viimeistään alueelle saavuttaessa. Pysäköintialueilla on samat tieliikennesäännöt kuin muuallakin liikenteessä.
Vuosina 2013–2022 pysäköintialueilla tapahtui keskimäärin 42 557 liikennevahinkoa, joista henkilövahinkoja oli 1605 ja omaisuusvahinkoja 40 952. Yleisimmät vahinkotyypit pysäköintialueilla olivat peruutusvahingot, törmäys pysäköityyn ajoneuvoon ja muut vahingot. Yleisin liikennevahingon aiheuttaja vuonna 2022 oli 25–44-vuotias, sukupuoleltaan mies ja ajoneuvona henkilöauto. Suhteutettuna ajokorttien määrään vahinkoja aiheuttivat eniten 18–24-vuotiaat miehet. Vuotuiset laskennalliset kustannukset pysäköintialueiden henkilövahingoista olivat keskimäärin 161 miljoonaa euroa, joista 123 miljoonaa euroa johtui lievistä loukkaantumisista.
Yhteenvetona voidaan todeta, että pysäköintialueilla tapahtuu lähes puolet kaikista liikennevahingoista. Henkilövahinkojen osuus on kuitenkin melko pieni verrattuna muun liikenteen henkilövahinkoihin. Tämä näkyy myös pysäköintialueiden henkilövahinkojen laskennallisten kustannusten pienenä osuutena, joka on 6,5 % koko liikenteen kustannuksista. Peruutusvahinkojen ollessa yleisin vahinkotyyppi olisi oleellista keskittyä ennaltaehkäisemään erityisesti kyseisiä vahinkoja. Keinoja liikennevahinkojen vähentämiseen on muun muassa valistustyö, teknologian kehitys ja suunnittelu.
Tutkimuskysymyksiin pyrittiin vastaamaan liikennevahinkotilastojen, pysäköintialueen suunnittelun periaatteiden, tieliikennelain, laskennallisten kustannusten ja maastokäyntien perusteella. Aineistoja analysoitiin ja yhdisteltiin, ja niistä tehtiin päätelmiä.
Pysäköintialueiden suunnittelun periaatteissa pyritään sellaiseen lopputulokseen, joka on turvallinen, toimiva ja selkeä kaikille käyttäjille sekä sopii käyttötarkoitukseensa. Suunnittelun tavoitteena on muun muassa itsehakujärjestelmän toteutuminen, hyvät näkemät risteysalueilla, selkeästi rajatut ja jäsennellyt alueen toiminnot ja erityisesti suurempien pysäköintialueiden jalankulkuliikenteen ohjaus ja turvallisuus. Lisäksi saapumista ja pysäköimistä pysäköintialueella tulisi helpottaa liikennemerkein, jotka opastavat viimeistään alueelle saavuttaessa. Pysäköintialueilla on samat tieliikennesäännöt kuin muuallakin liikenteessä.
Vuosina 2013–2022 pysäköintialueilla tapahtui keskimäärin 42 557 liikennevahinkoa, joista henkilövahinkoja oli 1605 ja omaisuusvahinkoja 40 952. Yleisimmät vahinkotyypit pysäköintialueilla olivat peruutusvahingot, törmäys pysäköityyn ajoneuvoon ja muut vahingot. Yleisin liikennevahingon aiheuttaja vuonna 2022 oli 25–44-vuotias, sukupuoleltaan mies ja ajoneuvona henkilöauto. Suhteutettuna ajokorttien määrään vahinkoja aiheuttivat eniten 18–24-vuotiaat miehet. Vuotuiset laskennalliset kustannukset pysäköintialueiden henkilövahingoista olivat keskimäärin 161 miljoonaa euroa, joista 123 miljoonaa euroa johtui lievistä loukkaantumisista.
Yhteenvetona voidaan todeta, että pysäköintialueilla tapahtuu lähes puolet kaikista liikennevahingoista. Henkilövahinkojen osuus on kuitenkin melko pieni verrattuna muun liikenteen henkilövahinkoihin. Tämä näkyy myös pysäköintialueiden henkilövahinkojen laskennallisten kustannusten pienenä osuutena, joka on 6,5 % koko liikenteen kustannuksista. Peruutusvahinkojen ollessa yleisin vahinkotyyppi olisi oleellista keskittyä ennaltaehkäisemään erityisesti kyseisiä vahinkoja. Keinoja liikennevahinkojen vähentämiseen on muun muassa valistustyö, teknologian kehitys ja suunnittelu.