Elämän tarkoituksellisuus asukkailla tehostetussa palveluasumisyksikössä hoitohenkilöstön kokemana
Pentikäinen, Marja-Leena (2024)
Pentikäinen, Marja-Leena
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051010811
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051010811
Tiivistelmä
Tutkimus sai alkunsa siitä, kun asukkaiden omahoitajahetket ja ulkoiluiden määrät olivat alhaiset hoivayksikössä, ja heräsi kysymys saavatko asukkaat laadukasta hoitoa ja elävätkö he tarkoituksellista elämää. Yksikössä oli käytössä yksilövastuinen hoitotyö mikä toteutettiin moduulityöskentelynä. Työvuoron alussa jaettiin moduulit, josta hoitaja vastaisi yksilövastuisesti työvuoronsa ajan.
Puolistrukturoitu kyselytutkimukseen osallistui yksikössä 14 hoitajaa. Hoitajat olivat koulutukseltaan lähihoitajia, sairaanhoitajia ja lähihoitajaopiskelijoita. Kyselyyn osallistui vakinaisia- ja tuntityöntekijöitä. Kyselyn tarkoituksena oli saada selville, miten hoitajat kokevat elämäntarkoituksellisuuden asukkailla. Onko moduulityöskentelyllä ollut vaikutusta asukkaiden aktiviteetteihin ja ulkoiluiden määriin.
Vastaajille oli tärkeää, ettei heitä voitu tunnistaa jälkikäteen. Aktiviteettien määrät saatiin Hilkka-asiakasjärjestelmästä. Haut tehtiin hakusanoilla kuten aktiviteetit, asukashetket, ulkoilu ja läheishuomiot.
Hoitajilta saaduista vastauksista vointiin päätellä, että hoitajat uskoivat asukkaiden saavan hyvää hoitoa ja asukkaiden elämä hoivakodissa oli tarkoituksellista. Hoitajat katsoivat, että aktiivinen arki, asukkaiden kunnioittaminen, osallisuuden tukeminen sekä hyvä perushoito mahdollistavat tarkoituksellisen elämän tehostetussa palveluasumisyksikössä. Kaikki kyselyyn vastanneilla oli ymmärrys mitä on elämäntarkoituksellisuus. Yksilövastuisella työskentelyllä oli nähtävillä aktiviteettien ja läheishuomioiden määrien nousu tutkittavalla aikajaksolla. Ulkoilujen ja asukashetkien tapahtuma määrät eivät juuri muuttuneet tutkitulla ajanjaksolla.
Puolistrukturoitu kyselytutkimukseen osallistui yksikössä 14 hoitajaa. Hoitajat olivat koulutukseltaan lähihoitajia, sairaanhoitajia ja lähihoitajaopiskelijoita. Kyselyyn osallistui vakinaisia- ja tuntityöntekijöitä. Kyselyn tarkoituksena oli saada selville, miten hoitajat kokevat elämäntarkoituksellisuuden asukkailla. Onko moduulityöskentelyllä ollut vaikutusta asukkaiden aktiviteetteihin ja ulkoiluiden määriin.
Vastaajille oli tärkeää, ettei heitä voitu tunnistaa jälkikäteen. Aktiviteettien määrät saatiin Hilkka-asiakasjärjestelmästä. Haut tehtiin hakusanoilla kuten aktiviteetit, asukashetket, ulkoilu ja läheishuomiot.
Hoitajilta saaduista vastauksista vointiin päätellä, että hoitajat uskoivat asukkaiden saavan hyvää hoitoa ja asukkaiden elämä hoivakodissa oli tarkoituksellista. Hoitajat katsoivat, että aktiivinen arki, asukkaiden kunnioittaminen, osallisuuden tukeminen sekä hyvä perushoito mahdollistavat tarkoituksellisen elämän tehostetussa palveluasumisyksikössä. Kaikki kyselyyn vastanneilla oli ymmärrys mitä on elämäntarkoituksellisuus. Yksilövastuisella työskentelyllä oli nähtävillä aktiviteettien ja läheishuomioiden määrien nousu tutkittavalla aikajaksolla. Ulkoilujen ja asukashetkien tapahtuma määrät eivät juuri muuttuneet tutkitulla ajanjaksolla.