Suhtautuminen kasvojentunnistusteknologian käyttöön kulunvalvonnassa
Hartikainen, Jarno (2024)
Hartikainen, Jarno
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051110905
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051110905
Tiivistelmä
Kasvojentunnistusteknologian luotettavuudessa havaitut puutteet, sekä teknologian heikentävät vaikutukset tunnistuksen kohteiden yksityisyyden suojaan ovat herättäneet kasvavaa vastusta kasvojentunnistuksen käyttöä kohtaan ympäri maailmaa. Kasvojentunnistusteknologialla on kuitenkin monia turvallisuutta ja käytännöllisyyttä edistäviä käyttömahdollisuuksia ja vastustuksesta huolimatta sen käyttö yleistyy maailmalla jatkuvasti. Opinnäytetyössä tutkitaan, miten suomalaiset suhtautuvat kasvojentunnistusteknologian käyttöön kulunvalvonnassa, eli mahdollisesti osana heidän jokapäiväistä elämäänsä. Opinnäytetyössä tutkitaan myös, eroaako turvallisuusalalla työskentelevien henkilöiden suhtautuminen kasvojentunnistusteknologian kulunvalvontakäyttöön jotenkin muiden kansalaisten suhtautumisesta aiheeseen.
Biometrisiin tunnistusmenetelmiin kuuluvan kasvojentunnistuksen käyttö Suomessa on ainakin toistaiseksi keskittynyt enimmäkseen laitehallintaan, sekä rikostorjunnan tukemiseen. Monessa muussa maassa kasvojentunnistusteknologiaa käytetään kuitenkin jo huomattavasti laajemmin eri tarkoituksiin esimerkiksi kouluissa ja työpaikoilla. Automaattisten tunnistusjärjestelmien yleistymisen myötä suhtautuminen kasvojentunnistusta kohtaan on maailmalla kuitenkin muuttumassa ja teknologian käyttöä vastustetaan monin paikoin yhä voimakkaammin.
Opinnäytetyön tutkimustulokset perustuvat määrällisenä tutkimusmenetelmänä käytettyyn verkkokyselyyn, sekä kyselyä täydentäviin haastatteluihin laadullisena tutkimusmenetelmänä. Kahden tutkimusmenetelmän käytöllä pyrittiin kasvojentunnistusteknologian kulunvalvontakäyttöön suhtautumisen mittaamisen lisäksi tuomaan paremmin esiin myös syitä suhtautumisen takana.
Tutkimustulosten perusteella suomalaiset eivät tunne kasvojentunnistusteknologiaa kovin hyvin, mutta he suhtautuvat teknologian kulunvalvontakäyttöön pääasiassa erittäin positiivisesti. Suomalaiset kuitenkin edellyttävät, että kasvojentunnistusteknologiaa käytetään kulunvalvonnassa vain niissä kohteissa, joissa sille on todellinen ja perusteltu tarve. Kansalaiset eivät ole niinkään huolissaan teknologian vaikutuksista heidän yksityisyyden suojaansa, vaan pikemminkin siitä, miten heidän vertailukuvansa on järjestelmissä suojattu ja miten kasvojentunnistusjärjestelmiä hallinnoidaan. Kansalaiset kuitenkin luottavat siihen, että jos kasvojentunnistusteknologian kulunvalvontakäyttö Suomessa yleistyy, niin tunnistustoiminta on säädeltyä ja sitä valvotaan asianmukaisesti.
Turvallisuusalalla kasvojentunnistusteknologian kulunvalvontakäyttöön suhtaudutaan hieman suvaitsevammin, kuin muiden kansalaisten keskuudessa. Turvallisuusalalla työskentelevät arvostavat kasvojentunnistusteknologian kulunvalvontakäytössä käytännöllisyyttä, sekä henkilöiden luotettavaa tunnistusta ja sitä kautta tapahtuvaa kohteiden turvallisuustason nousua. Muiden kansalaisten mielestä kasvojentunnistusteknologian käytön helppous ja matala väärinkäyttöriski ovat merkittävimmät edut teknologian hyödyntämisessä kulunvalvontamenetelmänä.
Biometrisiin tunnistusmenetelmiin kuuluvan kasvojentunnistuksen käyttö Suomessa on ainakin toistaiseksi keskittynyt enimmäkseen laitehallintaan, sekä rikostorjunnan tukemiseen. Monessa muussa maassa kasvojentunnistusteknologiaa käytetään kuitenkin jo huomattavasti laajemmin eri tarkoituksiin esimerkiksi kouluissa ja työpaikoilla. Automaattisten tunnistusjärjestelmien yleistymisen myötä suhtautuminen kasvojentunnistusta kohtaan on maailmalla kuitenkin muuttumassa ja teknologian käyttöä vastustetaan monin paikoin yhä voimakkaammin.
Opinnäytetyön tutkimustulokset perustuvat määrällisenä tutkimusmenetelmänä käytettyyn verkkokyselyyn, sekä kyselyä täydentäviin haastatteluihin laadullisena tutkimusmenetelmänä. Kahden tutkimusmenetelmän käytöllä pyrittiin kasvojentunnistusteknologian kulunvalvontakäyttöön suhtautumisen mittaamisen lisäksi tuomaan paremmin esiin myös syitä suhtautumisen takana.
Tutkimustulosten perusteella suomalaiset eivät tunne kasvojentunnistusteknologiaa kovin hyvin, mutta he suhtautuvat teknologian kulunvalvontakäyttöön pääasiassa erittäin positiivisesti. Suomalaiset kuitenkin edellyttävät, että kasvojentunnistusteknologiaa käytetään kulunvalvonnassa vain niissä kohteissa, joissa sille on todellinen ja perusteltu tarve. Kansalaiset eivät ole niinkään huolissaan teknologian vaikutuksista heidän yksityisyyden suojaansa, vaan pikemminkin siitä, miten heidän vertailukuvansa on järjestelmissä suojattu ja miten kasvojentunnistusjärjestelmiä hallinnoidaan. Kansalaiset kuitenkin luottavat siihen, että jos kasvojentunnistusteknologian kulunvalvontakäyttö Suomessa yleistyy, niin tunnistustoiminta on säädeltyä ja sitä valvotaan asianmukaisesti.
Turvallisuusalalla kasvojentunnistusteknologian kulunvalvontakäyttöön suhtaudutaan hieman suvaitsevammin, kuin muiden kansalaisten keskuudessa. Turvallisuusalalla työskentelevät arvostavat kasvojentunnistusteknologian kulunvalvontakäytössä käytännöllisyyttä, sekä henkilöiden luotettavaa tunnistusta ja sitä kautta tapahtuvaa kohteiden turvallisuustason nousua. Muiden kansalaisten mielestä kasvojentunnistusteknologian käytön helppous ja matala väärinkäyttöriski ovat merkittävimmät edut teknologian hyödyntämisessä kulunvalvontamenetelmänä.