Henkivakuuttaminen - 18-30-vuotiaiden miesten nykytila
Paakkinen, Miki (2024)
Paakkinen, Miki
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050910437
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050910437
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää 18–30-vuotiaiden miesten nykytilaa siitä, miten henkivakuutukseen suhtaudutaan, ja millaisia syitä taustalla vaikuttaa. Suomalaisissa kotitalouksissa vallitsee huomattava henkivakuutusvaje, eli henkivakuutuksia on liian harvalla tai niistä saatavat korvaussummat ovat liian alhaisia. Koronapandemian aiheuttama lisääntynyt kuolemanpelko on hieman täyttänyt tätä vajetta, mutta edelleen suomalaisten kotitalouksien on vain harvoin mahdollista säilyttää aiempi elintaso toisen vanhemman menehtyessä. Elintason heikkeneminen voi johtaa jäljelle jääneen perheen velkaantumiseen, tai pakottaa muuttamaan edullisempaan asuntoon tai luopumaan lasten harrastuksista. Lisäturvan tuojana tässä toimii henkivakuutus.
Tutkimus tehtiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä oli tapaustutkimus, ja aineisto kerättiin puhelimitse puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Haastatteluun osallistuneet kuusi kohderyhmän edustajaa kerättiin hyödyntäen lumipallotekniikkaa. Kerättyä aineistoa analysoitiin hyödyntäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, jossa verrattiin tutkimuksen tuomia tuloksia nykytilan osalta Etlan tutkimuksen raporttiin (2022) suomalaisten henkivakuutusvajeesta.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että 18–30-vuotiaat miehet ovat kiinnostuneempia pelkän riskihenkivakuutuksen sijasta laajemmista henkilöturvista, kuten esimerkiksi vakuutuksista työkyvyttömyyden ja työttömyyden varalta, jotka sisältävät myös henkiturvan osuuden. Osa 18–30-vuotiaista miehistä oli hyvin tietoisia henkivakuuttamisesta, ja haluavat turvata lähimmäistensä taloudellista tilannetta kuoleman varalta. Myös suosittelut ja helppo saatavuus lisäsivät kohderyhmän kiinnostusta henkivakuuttamista kohtaan. Osa
18–30-vuotiaista miehistä ei puolestaan kokenut tarvitsevansa henkivakuutusta taloudellisten vastuiden vähyyden vuoksi, ja tieto henkivakuuttamisesta oli niin vähäistä, ettei päätöstä sellaisen ottamisesta osattu tehdä. 18–30-vuotiailla miehillä päätökseen henkivakuuttamisen ottamisesta vaikutti vahvasti vanhempien kautta tulleet tottumukset, sekä oma elämäntilanne.
Tutkimuksen kohderyhmä on jakautunut kahtia, osa tuntee hyvin, kokee tärkeäksi ja haluaa vakuuttaa itsensä kuoleman varalta oman perheen taloudellisen tilanteen turvaamiseksi. Toinen puoli taas ei omassa elämäntilanteessa koe millään tavoin tarpeelliseksi vakuuttaa itseään, johon syyt piilevät taloudellisten vastuiden vähyydessä, vanhempien esimerkissä sekä tiedon vähyydessä ja luuloissa.
Tutkimus tehtiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä oli tapaustutkimus, ja aineisto kerättiin puhelimitse puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Haastatteluun osallistuneet kuusi kohderyhmän edustajaa kerättiin hyödyntäen lumipallotekniikkaa. Kerättyä aineistoa analysoitiin hyödyntäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, jossa verrattiin tutkimuksen tuomia tuloksia nykytilan osalta Etlan tutkimuksen raporttiin (2022) suomalaisten henkivakuutusvajeesta.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että 18–30-vuotiaat miehet ovat kiinnostuneempia pelkän riskihenkivakuutuksen sijasta laajemmista henkilöturvista, kuten esimerkiksi vakuutuksista työkyvyttömyyden ja työttömyyden varalta, jotka sisältävät myös henkiturvan osuuden. Osa 18–30-vuotiaista miehistä oli hyvin tietoisia henkivakuuttamisesta, ja haluavat turvata lähimmäistensä taloudellista tilannetta kuoleman varalta. Myös suosittelut ja helppo saatavuus lisäsivät kohderyhmän kiinnostusta henkivakuuttamista kohtaan. Osa
18–30-vuotiaista miehistä ei puolestaan kokenut tarvitsevansa henkivakuutusta taloudellisten vastuiden vähyyden vuoksi, ja tieto henkivakuuttamisesta oli niin vähäistä, ettei päätöstä sellaisen ottamisesta osattu tehdä. 18–30-vuotiailla miehillä päätökseen henkivakuuttamisen ottamisesta vaikutti vahvasti vanhempien kautta tulleet tottumukset, sekä oma elämäntilanne.
Tutkimuksen kohderyhmä on jakautunut kahtia, osa tuntee hyvin, kokee tärkeäksi ja haluaa vakuuttaa itsensä kuoleman varalta oman perheen taloudellisen tilanteen turvaamiseksi. Toinen puoli taas ei omassa elämäntilanteessa koe millään tavoin tarpeelliseksi vakuuttaa itseään, johon syyt piilevät taloudellisten vastuiden vähyydessä, vanhempien esimerkissä sekä tiedon vähyydessä ja luuloissa.