Digityökalun käytön tuen tarpeet työkykyjohtamisessa
Vainio, Anu (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051211031
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051211031
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheen valintaan vaikutti viime vuosien yhteiskunnalliset muutokset. Koronavuodet sekä Ukrainan sodan vaikutteet yhdessä digitalisaation kanssa ovat muuttaneet tapaamme ajatella ja tehdä työtä. Kohdeorganisaatiossa oli havahduttu työelämän murroksen vaikutuksiin ja koetiin tarvetta työkykyjohtamisen prosessin uudistamiseen. Tämän tueksi tahdottiin ymmärtää paremmin esihenkilötyön tarpeita uudenlaisen työkykyjohtamisen digityökalun hyödyntämiseksi.
Työn tavoitteena oli tuottaa kohdeorganisaatiolle laajempaa ymmärrystä, kuinka työkykyjohtamisen digityökalun käyttöä voidaan parhaiten tukea esihenkilötyössä. Tahtotilana oli nostaa esiin esihenkilöiden huomioita keinoista varmistaa digityökalun aktiivinen hyödyntäminen työkykyjohtamisessa.
Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin tapaustutkimuksena. Työn teoriapohjassa käsiteltiin digitalisaatiota ja tiedolla johtamista sekä työkyvyn johtamista hyvinvointi ja työterveyshuollon rooli huomioiden. Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin monimenetelmällisin keinoin sähköisellä kyselyllä sekä teemahaastatteluin.
Tutkimustulosten mukaan esihenkilöt kokivat tarvetta panostaa työkykyjohtamiseen yhä enemmän. Työkykyjohtamisella koettiin olevan kasvava merkitys osana tuloksellista toimintaa sekä esihenkilötyötä. Työnantajalta odotettiin selkeitä työkykyjohtamisen tavoitteita sekä panostusta tämän kehittämiseen. Esihenkilöiden digityökalun käytön odotettiin lisäävän työterveysyhteistyön vuorovaikutusta ja yhteistä seurantaa. Esihenkilöt kokivat tarvetta matalankynnyksen täsmäkoulutuksiin sekä helppoon tiedon saantiin esimerkiksi video-ohjeistuksin niin työkykyjohtamisessa kuin digityökalun käytössä. Kirjalliset manuaalit ja ohjeistukset koetiin raskaiksi ja jäävän lukematta kiireisen arjen keskellä.
Tutkimustuloksista johdettiin konkreettisia kehitysehdotuksia hyödynnettäväksi kohdeorganisaatiossa kuin myös yleisesti esihenkilötyön tukea kehitettäville yrityksille. Tehty sähköinen kysely tarjosi pohjan jatkaa työkykyjohtamisen tilan seurantaa.
Työn tavoitteena oli tuottaa kohdeorganisaatiolle laajempaa ymmärrystä, kuinka työkykyjohtamisen digityökalun käyttöä voidaan parhaiten tukea esihenkilötyössä. Tahtotilana oli nostaa esiin esihenkilöiden huomioita keinoista varmistaa digityökalun aktiivinen hyödyntäminen työkykyjohtamisessa.
Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin tapaustutkimuksena. Työn teoriapohjassa käsiteltiin digitalisaatiota ja tiedolla johtamista sekä työkyvyn johtamista hyvinvointi ja työterveyshuollon rooli huomioiden. Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin monimenetelmällisin keinoin sähköisellä kyselyllä sekä teemahaastatteluin.
Tutkimustulosten mukaan esihenkilöt kokivat tarvetta panostaa työkykyjohtamiseen yhä enemmän. Työkykyjohtamisella koettiin olevan kasvava merkitys osana tuloksellista toimintaa sekä esihenkilötyötä. Työnantajalta odotettiin selkeitä työkykyjohtamisen tavoitteita sekä panostusta tämän kehittämiseen. Esihenkilöiden digityökalun käytön odotettiin lisäävän työterveysyhteistyön vuorovaikutusta ja yhteistä seurantaa. Esihenkilöt kokivat tarvetta matalankynnyksen täsmäkoulutuksiin sekä helppoon tiedon saantiin esimerkiksi video-ohjeistuksin niin työkykyjohtamisessa kuin digityökalun käytössä. Kirjalliset manuaalit ja ohjeistukset koetiin raskaiksi ja jäävän lukematta kiireisen arjen keskellä.
Tutkimustuloksista johdettiin konkreettisia kehitysehdotuksia hyödynnettäväksi kohdeorganisaatiossa kuin myös yleisesti esihenkilötyön tukea kehitettäville yrityksille. Tehty sähköinen kysely tarjosi pohjan jatkaa työkykyjohtamisen tilan seurantaa.