Ensihoitajien kokemukset uhka- ja väkivaltatilanteista Kymenlaak- son hyvinvointialueella
Jalkanen, Ada; Majava, Ella-Maria (2024)
Jalkanen, Ada
Majava, Ella-Maria
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051010866
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051010866
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä käsiteltiin uhka- ja väkivaltatilanteita ensihoidossa. Kohderyhmänä toimivat Kymenlaakson hyvinvointialueen ensihoitajat. Aihe nousi esille yhteisen pohdinnan tuloksena ensihoidon palvelualuepäällikön sekä työelämäohjaajan kanssa Kouvolan pelastuslaitoksella. Uhka- ja väkivaltatilanteet nähtiin ajankohtaisena ja kasvavana ongelmana ensihoitajan työssä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ensihoitajien kokemaa väkivaltaa ja sen uhkaa työympäristössä kyselytutkimuksella. Tavoitteena oli tuottaa tietoa Kymenlaakson hyvinvointialueelle, jota he voivat hyödyntää edistäessään työturvallisuutta.
Työssä vastattiin kysymyksiin “Millaisia uhka- ja väkivaltatilanteita ensihoitajat kohtaavat työssään?”, “Millaiset valmiudet ensihoitajilla on toimia uhka- ja väkivaltatilanteissa?” ja “Millaiseksi ensihoitajat kokevat työnantajan tuen uhka- ja väkivaltatilanteissa?”. Tutkimusmenetelmänä käytettiin määrällistä, eli kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksessa käytettävä aineisto kerättiin Webropool -kyselyn avulla. Tutkimukseen valikoitui 58 suljettua kysymystä pohjautuen teoriatietoon aiheesta.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että uhka- ja väkivaltatilanteet koskettavat lähes jokaista ensihoitajaa. Suurin osa ensihoitajista oli kohdannut uhka- tai väkivaltatilanteen viimeisen vuoden aikana. Tilanteet olivat kaikkea sanallisesta uhkailusta, fyysiseen väkivaltaan ja aseilla uhkaamiseen. Tutkimuksen perusteella ensihoitajat kokivat omat valmiudet toimia uhka- ja väkivaltatilanteessa hyväksi. Tulosten perusteella voidaan todeta ensihoitajien kaipaavan lisäkoulutusta aiheeseen liittyen. Tutkimuksessa tuli ilmi myös uhka- ja väkivaltatilanteista aiheutuneen osalle ensihoitajista psyykkisiä tai fyysisiä seuraamuksia, jotka olivat johtaneet työvuoron keskeyttämiseen tai pitempään sairauslomaan. Jälkipurkukeskustelut ovat yksi tapa, jolla psyykkisiä seurauksia voidaan lieventää tai ehkäistä, ja niitä tutkimustulosten mukaan kaivattiin järjestettävän useammin. Tutkimuksen perusteella Kymenlaakson hyvinvointialue saa tietoa alueen uhka- ja väkivaltatilanteista ja ensihoitajien kokemuksista niistä.
Työssä vastattiin kysymyksiin “Millaisia uhka- ja väkivaltatilanteita ensihoitajat kohtaavat työssään?”, “Millaiset valmiudet ensihoitajilla on toimia uhka- ja väkivaltatilanteissa?” ja “Millaiseksi ensihoitajat kokevat työnantajan tuen uhka- ja väkivaltatilanteissa?”. Tutkimusmenetelmänä käytettiin määrällistä, eli kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksessa käytettävä aineisto kerättiin Webropool -kyselyn avulla. Tutkimukseen valikoitui 58 suljettua kysymystä pohjautuen teoriatietoon aiheesta.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että uhka- ja väkivaltatilanteet koskettavat lähes jokaista ensihoitajaa. Suurin osa ensihoitajista oli kohdannut uhka- tai väkivaltatilanteen viimeisen vuoden aikana. Tilanteet olivat kaikkea sanallisesta uhkailusta, fyysiseen väkivaltaan ja aseilla uhkaamiseen. Tutkimuksen perusteella ensihoitajat kokivat omat valmiudet toimia uhka- ja väkivaltatilanteessa hyväksi. Tulosten perusteella voidaan todeta ensihoitajien kaipaavan lisäkoulutusta aiheeseen liittyen. Tutkimuksessa tuli ilmi myös uhka- ja väkivaltatilanteista aiheutuneen osalle ensihoitajista psyykkisiä tai fyysisiä seuraamuksia, jotka olivat johtaneet työvuoron keskeyttämiseen tai pitempään sairauslomaan. Jälkipurkukeskustelut ovat yksi tapa, jolla psyykkisiä seurauksia voidaan lieventää tai ehkäistä, ja niitä tutkimustulosten mukaan kaivattiin järjestettävän useammin. Tutkimuksen perusteella Kymenlaakson hyvinvointialue saa tietoa alueen uhka- ja väkivaltatilanteista ja ensihoitajien kokemuksista niistä.