Tanniinipohjaisten kemikaalien käyttö vesienkäsittelyssä
Hakala, Kalle-Oskari (2024)
Hakala, Kalle-Oskari
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051010709
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051010709
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee vesienkäsittelyssä käytettävien koagulanttien toimintaa. Koagulointi- ja flokkausprosessit ovat yleisiä menetelmiä veden puhdistamiseen ja epäpuhtauksien kustannustehokkaaseen poistamiseen. Nykyiset koagulantit, kuten epäorgaaniset metallikoagulantit ja synteettiset orgaaniset polymeerit, aiheuttavat terveydellisiä haittoja ja ongelmia jätteen käsittelyssä. Työssä tarkastellaan tanniinipohjaisten biopolymeerien hyödyntämistä vesienkäsittelyssä ja niiden potentiaalia korvata nykyiset koagulantit.
Tanniinit ovat luonnossa esiintyviä polymeerisiä fenolisia yhdisteitä, ja niitä pidetään mahdollisena vaihtoehtona ympäristöystävällisempään vedenkäsittelyyn, sillä ne ovat biohajoavia. Usein luonnon tanniinit on muokattava kationisiksi, mutta joissakin testeissä raakatanniineillakin on onnistuttu puhdistamaan vesinäytteitä.
Tutkimuksien perusteella tanniinit ovat toimineet erinomaisesti koagulointi- ja flokkulointiprosesseissa, ja niitä on käytetty joko primaarisena koagulanttina tai apuaineena flokkuloinnissa. Testeissä tanniinit vähensivät tehokkaasti sameutta, väriä ja metalleja vedestä ja edistivät laskeutumisnopeutta flokkuloinnissa. Työ osoittaa, että vaikka tanniinien käyttö on lupaavaa, se vaatii tarkkaa annostelua ja olosuhteiden optimointia. Ympäristönäkökulmasta tanniinien biohajoavuus ja uusiutuvuus tarjoavat merkittäviä etuja perinteisiin koagulantteihin verrattuna, vähentäen vedenkäsittelyn hiilijalanjälkeä ja parantaen vesiekosysteemin terveyttä.
Tanniinien käyttöönottoon liittyy myös haasteita niiden yrittäessä korvata jo vakiintuneita tuotteita. Lisäksi laboratoriotuloksia on vaikeaa skaalata täysimittaiseen prosessiin. Suurimpana esteenä tanniinien käyttöönotolle on niiden korkeampi hinta verrattuna nykyisiin koagulantteihin.
Tanniinit ovat luonnossa esiintyviä polymeerisiä fenolisia yhdisteitä, ja niitä pidetään mahdollisena vaihtoehtona ympäristöystävällisempään vedenkäsittelyyn, sillä ne ovat biohajoavia. Usein luonnon tanniinit on muokattava kationisiksi, mutta joissakin testeissä raakatanniineillakin on onnistuttu puhdistamaan vesinäytteitä.
Tutkimuksien perusteella tanniinit ovat toimineet erinomaisesti koagulointi- ja flokkulointiprosesseissa, ja niitä on käytetty joko primaarisena koagulanttina tai apuaineena flokkuloinnissa. Testeissä tanniinit vähensivät tehokkaasti sameutta, väriä ja metalleja vedestä ja edistivät laskeutumisnopeutta flokkuloinnissa. Työ osoittaa, että vaikka tanniinien käyttö on lupaavaa, se vaatii tarkkaa annostelua ja olosuhteiden optimointia. Ympäristönäkökulmasta tanniinien biohajoavuus ja uusiutuvuus tarjoavat merkittäviä etuja perinteisiin koagulantteihin verrattuna, vähentäen vedenkäsittelyn hiilijalanjälkeä ja parantaen vesiekosysteemin terveyttä.
Tanniinien käyttöönottoon liittyy myös haasteita niiden yrittäessä korvata jo vakiintuneita tuotteita. Lisäksi laboratoriotuloksia on vaikeaa skaalata täysimittaiseen prosessiin. Suurimpana esteenä tanniinien käyttöönotolle on niiden korkeampi hinta verrattuna nykyisiin koagulantteihin.