Okakaarnakuoriaisten sinistäjäsienten lajitunnistus DNA:n perusteella
Koukku, Sanni (2024)
Koukku, Sanni
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051010733
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051010733
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Luonnonvarakeskuksen Metsien terveys ja biodiversiteetti -tutkimusryhmässä Viikin toimipisteessä. Opinnäytetyössä haluttiin saada lisätietoa Suomessa elävistä sinistäjäsienilajeista, joita okakaarnakuoriaiset levittävät. Suomessa kuolleiden mäntyjen määrä on ollut kasvussa okakaarnakuoriaisten takia. Okakaarnakuoriaisten levittämät sinistäjäsienet estävät veden kulkeutumisen puissa, minkä takia puut kuolevat. Suomessa sinistäjäsienilajeja ei ole juuri tutkittu.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja saada lisätietoa Suomessa lisääntyvistä okakaarnakuoriaisten (Ips acuminatus) sinistäjäsienilajeista (Ophiostoma sp) DNA-sekvenssien avulla. Tarkoituksena oli tunnistaa eri sinistäjäsienten lajeja DNA-tasolla. Saatuja tuloksia verrattiin National Center for Biotechnology Information -internetsivuston tietokantaan lajien todentamiseksi.
Työssä tutkittiin, mitä sinistäjäsienilajeja vuonna 2023 syksyllä kerätyissä kuoriaisnäytteissä oli. Kerätyt näytteet steriloitiin pinnalta, leikattiin ja laitettiin kasvamaan kasvatusmaljoille. Tämän jälkeen kasvatusmaljoilta kerättiin sienirihmastoa, josta eristettiin DNA. DNA monistettiin PCR:llä ja ajettiin agaroosielektroforeesigeelillä. Geeliajon jälkeen näytteet lähetettiin sekvensoitavaksi. Sekvensoinnin jälkeen saaduista tuloksista tarkasteltiin, mitä sinistäjäsienen lajeja näytteissä oli ollut.
Työssä oli 86 näytettä, josta viidestä saatiin tunnistettua kahta eri sinistäjäsienilajia. Saadut sinistäjäsienilajit olivat Ophiostoma macrosporum ja Ophiostoma clavatum. Lajitunnistuksessa käytettiin kolmea eri geenialuetta, jotta tuloksista saatiin luotettavampia ja tarkempia. Eri geenialueiden käytön tarve huomattiin tuloksien tarkastelussa.
Näytteitä kerättiin kuudelta eri alueelta. Jatkotutkimuksia pohdittaessa näytteiden keräämisalueiden määrää voisi kasvattaa ja varmistaa, että näytteitä kerätään ympäri Suomea. Näytteitä voisi kerätä sekä elävistä että kuolleista männyistä, joihin okakaarnakuoriaiset ovat tunkeutuneet. On myös hyvä pohtia käytetyn menetelmän ja reagenssien sopivuutta sinistäjäsienten tunnistuksessa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja saada lisätietoa Suomessa lisääntyvistä okakaarnakuoriaisten (Ips acuminatus) sinistäjäsienilajeista (Ophiostoma sp) DNA-sekvenssien avulla. Tarkoituksena oli tunnistaa eri sinistäjäsienten lajeja DNA-tasolla. Saatuja tuloksia verrattiin National Center for Biotechnology Information -internetsivuston tietokantaan lajien todentamiseksi.
Työssä tutkittiin, mitä sinistäjäsienilajeja vuonna 2023 syksyllä kerätyissä kuoriaisnäytteissä oli. Kerätyt näytteet steriloitiin pinnalta, leikattiin ja laitettiin kasvamaan kasvatusmaljoille. Tämän jälkeen kasvatusmaljoilta kerättiin sienirihmastoa, josta eristettiin DNA. DNA monistettiin PCR:llä ja ajettiin agaroosielektroforeesigeelillä. Geeliajon jälkeen näytteet lähetettiin sekvensoitavaksi. Sekvensoinnin jälkeen saaduista tuloksista tarkasteltiin, mitä sinistäjäsienen lajeja näytteissä oli ollut.
Työssä oli 86 näytettä, josta viidestä saatiin tunnistettua kahta eri sinistäjäsienilajia. Saadut sinistäjäsienilajit olivat Ophiostoma macrosporum ja Ophiostoma clavatum. Lajitunnistuksessa käytettiin kolmea eri geenialuetta, jotta tuloksista saatiin luotettavampia ja tarkempia. Eri geenialueiden käytön tarve huomattiin tuloksien tarkastelussa.
Näytteitä kerättiin kuudelta eri alueelta. Jatkotutkimuksia pohdittaessa näytteiden keräämisalueiden määrää voisi kasvattaa ja varmistaa, että näytteitä kerätään ympäri Suomea. Näytteitä voisi kerätä sekä elävistä että kuolleista männyistä, joihin okakaarnakuoriaiset ovat tunkeutuneet. On myös hyvä pohtia käytetyn menetelmän ja reagenssien sopivuutta sinistäjäsienten tunnistuksessa.