Lohikäärmeitä ja kirjastokokoelmia: yleisten kirjastojen podcastit
Haapasalmi, Marianne (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050810253
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050810253
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa Suomen yleisten kirjastojen podcasteja. Tarkoituksena oli selvittää yleisten kirjastojen tuottamien podcastien lukumäärää, niiden tuottajia, podcastien kieltä, erilaisia tuotantoon liittyviä seikkoja, sisällöllisiä asioita sekä podcastien suosiota. Opinnäytetyön aihetta lähestytään työn teoriaosassa podcastin määritelmän, historian, tuottamisen, tyylilajien, suosion sekä saavutettavuuden näkökulmista.
Kuunneltujen sisältöjen suosio on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa, mikä tekee aiheesta ajankohtaisen. Tämän lisäksi aihetta ei ole aikaisemmin tutkittu kirjastojen osalta, vaikka yleiset kirjastot ovat tuottaneet podcasteja jo liki kymmenisen vuotta. Podcasteja tuottavat yleisten kirjastojen lisäksi myös tieteelliset kirjastot, mutta tässä työssä tarkastelu on haluttu rajata yleisiin kirjastoihin.
Tarkasteluun valittiin 17 kotimaisten yleisten kirjastojen podcastia. Opinnäytettä varten tietoja podcasteista kerättiin podcast-alustoilta, itse podcasteista niitä kuuntelemalla ja tarkastelemalla sekä perehtymällä niihin Kirjastokaistan eli yleisten kirjastojen yhteisen netti-tv:n ja -radion kautta. Kaikki tarkasteltavat podcastit löytyivät SoundCloudista, joten tarkastelu tehtiin pääosin sen avulla. Osa podcasteista löytyi kuitenkin myös muilta podcast-alustoilta, kuten Apple podcastista, Suplasta ja Spotifysta ja näitä alustoja hyödynnettiin SoundCloudin ohessa. Podcastien tarkastelua varten muodostettiin Excel-taulukko opinnäytetyön tutkimuskysymyksistä. Halutut tiedot kerättiin taulukoon jatkokäyttöä varten. Taulukkoon kertyi sekä määrällistä että laadullista tietoa.
Tarkastellut podcastit oli aloitettu vuosien 2017–2023 välillä. Yleisten kirjastojen podcastien tyypillisimmät aihepiirit olivat tarkastelussa kirjallisuus, kirjasto, lukeminen, musiikki ja kulttuuri, joista kirjallisuutta käsiteltiin eniten. Podcastien suosituin tyylilaji oli keskusteleva, mutta myös muita tyylejä löytyi. Eniten jaksoja oli Ääniä kirjastosta -podcastilla, jolla oli 80 jaksoa, ja vähiten Syvemmälle-podcastilla, jolla oli 3 jaksoa. Podcastien jaksomäärät vaihtelivat 3–80 jakson välillä. Jaksojen pituudet vaihtelivat tyypillisimmin 25–30 minuutin ja 50 minuutin välillä. Lyhin jakso kesti 10 minuuttia, kun taas pisin kesti yli kaksi tuntia. Myös podcastien kuuntelijamäärät vaihtelivat. Ääniä kirjastosta ja Lohikäärmeradio olivat ainoat podcastit, jotka ovat ylittäneet 10 000 kuuntelijan rajan koko podcastien kuuntelukertoja katsoen. Eniten kuunneltu yksittäinen jakso on Sielujen Apteekin ensimmäinen jakso, jolla oli tarkasteluhetkellä 2540 kuuntelukertaa. Osana opinnäytetyötä tarkasteltiin myös podcastien saavutettavuutta. Vain kahden podcastin kaikki jaksot olivat saavutettavia, mutta seitsemältä muulta podcastilta löytyi muutamia saavutettavia jaksoja.
Kuunneltujen sisältöjen suosio on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa, mikä tekee aiheesta ajankohtaisen. Tämän lisäksi aihetta ei ole aikaisemmin tutkittu kirjastojen osalta, vaikka yleiset kirjastot ovat tuottaneet podcasteja jo liki kymmenisen vuotta. Podcasteja tuottavat yleisten kirjastojen lisäksi myös tieteelliset kirjastot, mutta tässä työssä tarkastelu on haluttu rajata yleisiin kirjastoihin.
Tarkasteluun valittiin 17 kotimaisten yleisten kirjastojen podcastia. Opinnäytettä varten tietoja podcasteista kerättiin podcast-alustoilta, itse podcasteista niitä kuuntelemalla ja tarkastelemalla sekä perehtymällä niihin Kirjastokaistan eli yleisten kirjastojen yhteisen netti-tv:n ja -radion kautta. Kaikki tarkasteltavat podcastit löytyivät SoundCloudista, joten tarkastelu tehtiin pääosin sen avulla. Osa podcasteista löytyi kuitenkin myös muilta podcast-alustoilta, kuten Apple podcastista, Suplasta ja Spotifysta ja näitä alustoja hyödynnettiin SoundCloudin ohessa. Podcastien tarkastelua varten muodostettiin Excel-taulukko opinnäytetyön tutkimuskysymyksistä. Halutut tiedot kerättiin taulukoon jatkokäyttöä varten. Taulukkoon kertyi sekä määrällistä että laadullista tietoa.
Tarkastellut podcastit oli aloitettu vuosien 2017–2023 välillä. Yleisten kirjastojen podcastien tyypillisimmät aihepiirit olivat tarkastelussa kirjallisuus, kirjasto, lukeminen, musiikki ja kulttuuri, joista kirjallisuutta käsiteltiin eniten. Podcastien suosituin tyylilaji oli keskusteleva, mutta myös muita tyylejä löytyi. Eniten jaksoja oli Ääniä kirjastosta -podcastilla, jolla oli 80 jaksoa, ja vähiten Syvemmälle-podcastilla, jolla oli 3 jaksoa. Podcastien jaksomäärät vaihtelivat 3–80 jakson välillä. Jaksojen pituudet vaihtelivat tyypillisimmin 25–30 minuutin ja 50 minuutin välillä. Lyhin jakso kesti 10 minuuttia, kun taas pisin kesti yli kaksi tuntia. Myös podcastien kuuntelijamäärät vaihtelivat. Ääniä kirjastosta ja Lohikäärmeradio olivat ainoat podcastit, jotka ovat ylittäneet 10 000 kuuntelijan rajan koko podcastien kuuntelukertoja katsoen. Eniten kuunneltu yksittäinen jakso on Sielujen Apteekin ensimmäinen jakso, jolla oli tarkasteluhetkellä 2540 kuuntelukertaa. Osana opinnäytetyötä tarkasteltiin myös podcastien saavutettavuutta. Vain kahden podcastin kaikki jaksot olivat saavutettavia, mutta seitsemältä muulta podcastilta löytyi muutamia saavutettavia jaksoja.