Lastensuojelun sijaishuollon merkitys nuoren rikolliseen käyttäytymiseen puuttumisessa
Hirvelä, Janne (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050810326
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050810326
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia työntekijöiden kokemuksia lastensuojelun sijaishuollon merkityksestä nuorten henkilöiden rikoksien ehkäisemisessä ja puuttumisessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa rikollisuuden ilmiöstä ja lastensuojelutyön keinoista rikollisuuteen puuttumiseksi. Tarkastelen opinnäytetyössäni myös lastensuojelun sijaishuollon haasteita rikollisuuden näkökulmasta.
Opinnäytetyö tehtiin laadullisena tutkimuksena yhteistyössä länsi-suomalaisen lastensuojelulaitoksen kanssa, jossa haastateltiin seitsemää eri lastensuojelun sijaishuollossa työskentelevää henkilöä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna ja analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui nuorisorikollisuudesta ilmiönä lastensuojelun näkökulmasta.
Tutkimuksessa ilmeni, että lastensuojelun sijaishuollossa tapahtuvassa nuorten auttamisessa pois rikollisuudesta oli hankaluuksia. Työn kannalta positiivisiin kokemuksiin vaikuttivat kuitenkin eniten nuoren osallisuuden kokemus, sosiaaliset suhteet ja sisäisten motivaatiotekijöiden löytyminen. Näihin teemoihin liittyivät erilaisten psykososiaalisten- ja toiminnallisten menetelmien käyttäminen. Rikoksiin puuttumisen näkökulmasta haittaavina asioina lastensuojelulaitoksen työskentelyssä koettiin ulkoisten tekijöiden vaikutus nuoren elämään, joita olivat päihteet ja nuoren ympäristöstä saadut negatiiviset vaikutteet. Kehitysehdotuksia annettiin lastensuojelulakiin ja rikoslakiin, mutta lastensuojelun sijaishuollon toimintaan sellaisia ei tuotu ilmi.
Avainsanat: Lastensuojelun sijaishuolto, nuorisorikollisuus
Opinnäytetyö tehtiin laadullisena tutkimuksena yhteistyössä länsi-suomalaisen lastensuojelulaitoksen kanssa, jossa haastateltiin seitsemää eri lastensuojelun sijaishuollossa työskentelevää henkilöä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna ja analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui nuorisorikollisuudesta ilmiönä lastensuojelun näkökulmasta.
Tutkimuksessa ilmeni, että lastensuojelun sijaishuollossa tapahtuvassa nuorten auttamisessa pois rikollisuudesta oli hankaluuksia. Työn kannalta positiivisiin kokemuksiin vaikuttivat kuitenkin eniten nuoren osallisuuden kokemus, sosiaaliset suhteet ja sisäisten motivaatiotekijöiden löytyminen. Näihin teemoihin liittyivät erilaisten psykososiaalisten- ja toiminnallisten menetelmien käyttäminen. Rikoksiin puuttumisen näkökulmasta haittaavina asioina lastensuojelulaitoksen työskentelyssä koettiin ulkoisten tekijöiden vaikutus nuoren elämään, joita olivat päihteet ja nuoren ympäristöstä saadut negatiiviset vaikutteet. Kehitysehdotuksia annettiin lastensuojelulakiin ja rikoslakiin, mutta lastensuojelun sijaishuollon toimintaan sellaisia ei tuotu ilmi.
Avainsanat: Lastensuojelun sijaishuolto, nuorisorikollisuus