Työyhteisöviestinnällä tukea työhyvinvointiin
Saareks, Elina (2024)
Saareks, Elina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051311058
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051311058
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on toimeksiantotyö rakennusalalla toimivalle kotimaiselle perheyritykselle. Työn tavoitteena on selvittää yrityksen yhden toimipisteen viestintätyytyväisyyttä sekä tutkia, miten strateginen työyhteisöviestintä tukee henkilöstön työhyvinvointia.
Tietoperustassa käsitellään strategisen työyhteisöviestinnän neljä eri osa-aluetta, jotka ovat johdettu keskustelu, työyhteisön infrastruktuuri, yhteisöllisyyden rakentaminen ja vahvistaminen sekä vastuullinen dialogi. Tietoperustassa käsitellään myös viestinnästä saatua työhyvinvointia sekä johdon roolia viestinnässä.
Tutkimuksen aineistona on käytetty kohdeyrityksen edustajan haastattelua sekä toimipisteen 20 henkilölle lähetettyä verkkokyselyä. Kyselyssä ja haastattelussa keskitytään erityisesti yhteisöllisyyden rakentamisen ja vahvistamisen sekä työyhteisön viestintäkäytänteiden aiheisiin. Kysely on määrällinen kysely, mihin on yhdistetty myös avoimia kysymyksiä. Määrällisen tutkimuksen tulokset esitellään kaavioina ja avoimista kommenteista on kirjoitettu vastauksissa esiin nousseet asiat.
Työyhteisön positiivinen ilmapiiri ja avoin vuorovaikutus työyhteisössä nousi esille tutkimuksen tuloksissa. Kohdeyrityksen motivoinut, yhteisiin tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö on kohdeyrityksen tärkeä voimavara.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kehittämällä kohdeyrityksen tiedonkulkua eri toimipisteiden välillä, kehittämällä palaverikäytäntöjä ja huomioimalla palaverikäytäntöjen laadukkuus sekä viestintäkanavia oikein hyödyntämällä voidaan tukea henkilöstön työhyvinvointia ja työssä jaksamista paremmin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yhteisöllisyyden rakentaminen ja vahvistaminen näkyy erityisesti henkilöstön toiveesta lisätä palavereita ja yhteisiä tapaamisia ja ne koetaan parhaina tiedon lähteinä henkilöstön keskuudessa. Kehitysehdotukset toteutuessaan tukevat strategisen työyhteisöviestinnän mallia, joka pohjautuu organisaation tavoitteisiin sekä huomioi työyhteisön jäsenten tarpeet.
Tietoperustassa käsitellään strategisen työyhteisöviestinnän neljä eri osa-aluetta, jotka ovat johdettu keskustelu, työyhteisön infrastruktuuri, yhteisöllisyyden rakentaminen ja vahvistaminen sekä vastuullinen dialogi. Tietoperustassa käsitellään myös viestinnästä saatua työhyvinvointia sekä johdon roolia viestinnässä.
Tutkimuksen aineistona on käytetty kohdeyrityksen edustajan haastattelua sekä toimipisteen 20 henkilölle lähetettyä verkkokyselyä. Kyselyssä ja haastattelussa keskitytään erityisesti yhteisöllisyyden rakentamisen ja vahvistamisen sekä työyhteisön viestintäkäytänteiden aiheisiin. Kysely on määrällinen kysely, mihin on yhdistetty myös avoimia kysymyksiä. Määrällisen tutkimuksen tulokset esitellään kaavioina ja avoimista kommenteista on kirjoitettu vastauksissa esiin nousseet asiat.
Työyhteisön positiivinen ilmapiiri ja avoin vuorovaikutus työyhteisössä nousi esille tutkimuksen tuloksissa. Kohdeyrityksen motivoinut, yhteisiin tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö on kohdeyrityksen tärkeä voimavara.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kehittämällä kohdeyrityksen tiedonkulkua eri toimipisteiden välillä, kehittämällä palaverikäytäntöjä ja huomioimalla palaverikäytäntöjen laadukkuus sekä viestintäkanavia oikein hyödyntämällä voidaan tukea henkilöstön työhyvinvointia ja työssä jaksamista paremmin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yhteisöllisyyden rakentaminen ja vahvistaminen näkyy erityisesti henkilöstön toiveesta lisätä palavereita ja yhteisiä tapaamisia ja ne koetaan parhaina tiedon lähteinä henkilöstön keskuudessa. Kehitysehdotukset toteutuessaan tukevat strategisen työyhteisöviestinnän mallia, joka pohjautuu organisaation tavoitteisiin sekä huomioi työyhteisön jäsenten tarpeet.