Apulaisosastonhoitajien psykososiaalisen työhyvinvoinnin edistäminen tehtäväkuvausta päivittämällä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Oulun yliopistollisen sairaalan leikkaus- ja anestesiahoitotyön apulaisosastonhoitajien käsityksiä nykyisestä tehtäväkuvastaan ja sen kehittämistarpeista. Saatuja tuloksia hyödynnettiin apulaisosastonhoitajien tehtäväkuvauksen päivittämiseen. Tavoitteena oli, että päivitetty tehtäväkuvaus selkiyttää apulaisosastonhoitajien työtä. Tehtäväkuvauksen päivittäminen ja sen myötä työn selkiytyminen tukee apulaisosastonhoitajien psykososiaalista työhyvinvointia, jolla on merkitystä myös työntekijöiden psykososiaaliseen työhyvinvointiin. Lisäksi päivitetty tehtäväkuvaus helpottaa apulaisosastonhoitajien työhön perehtymistä.

Opinnäytetyö toteutettiin konstruktiivisena tutkimuksena Oulun yliopistollisen sairaalan leikkaus- ja anestesiahoitotyön apulaisosastonhoitajille. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, jotka toteutettiin kahdessa ryhmässä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan apulaisosastonhoitajien työn keskeiset tehtävät ovat työvuorosuunnittelu ja päivittäisen työn koordinointi. Psykososiaalista työhyvinvointia tukee esihenkilöiden välinen yhteistyö ja työvuorosuunnittelu.

Haastatteluissa saatuun aineistoon pohjautuen kehittämisosiossa päivitettiin tehtäväkuvaus apulaisosastonhoitajien työn tueksi. Tehtäväkuvauksen laadinnassa käytettiin aivoriihimenetelmää. Osallistujat jaettiin pienryhmiin. Jokaisessa ryhmässä oli sekä apulaisosastonhoitajia että osastonhoitajia. Pienryhmissä tuotettujen ideoiden perusteella kirjattiin alustava tehtäväkuvaus. Syntyneistä ideoista valittiin keskustellen käyttökelpoisimmat. Työtehtävät kirjattiin yleisellä tasolla, jotta tehtäväkuvaus on sovellettavissa perioperatiivisen hoitotyön eri yksiköissä.

Opinnäytetyön tuotosta voidaan hyödyntää kohdeorganisaatiossa toimivien yksiköiden tehtäväkuvauksen päivitysten yhteydessä. Lisäksi opinnäyteyössä tehtyjä havaintoja voidaan hyödyntää, kun arvioidaan esihenkilötyön psykososiaalista työhyvinvointia.

The purpose of the thesis was to describe the perceptions of assistant nurse managers in the surgery and anesthesia department at Oulu University Hospital regarding their current job description and development needs. The obtained results were utilized to update the job descriptions of assistant nurse managers. The goal was for the updated job descriptions to clarify the work of assistant nurse managers. Updating the job description and thereby clarifying the work supports the psychosocial well-being of assistant nurse managers, which is also relevant to their psychosocial well-being as employees. Additionally, the updated job description facilitates familiarization with the work for assistant nurse managers.

The thesis was conducted as a constructive study for assistant nurse managers in the surgery and anesthesia department at Oulu University Hospital. Theme interviews were used as the research method, conducted in two groups. The data was analyzed using inductive content analysis. According to the results, the key tasks of assistant nurse managers are shift planning and daily work coordination. Psychosocial well-being is supported by cooperation between supervisors and shift planning.

Based on the data obtained from the interviews, the development section updated the job description to support the work of assistant nurse managers. Brainstorming was used in drafting the job description. Participants were divided into small groups, each consisting of both assistant nurse managers and nurse managers. Based on the ideas generated in the small groups, a preliminary job description was written. The most useful ideas were selected through discussion. The job tasks were described at a general level to make the job description applicable to different units of perioperative nursing.

The output of the thesis can be utilized during the updating of job descriptions in units operating within the target organization. Additionally, the observations made in the thesis can be used when assessing the psychosocial well-being of supervisory work.