Valokuvien käyttö VMI-ryhmänjohtajien maastoarvioinneissa
Heinämäki, Teijo (2024)
Heinämäki, Teijo
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051210994
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051210994
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin Luonnonvarakeskuksen koealoilta otettujen valokuvien käyttömahdollisuuksia valtakunnan metsien inventoinneissa. Koealoilta otetut kuvat kerättiin vuoden 2022 VMI13-maastokauden aikana. Tämän opinnäytetyön tilaajana toimii Luonnonvarakeskus ja aineistona käytettiin Luonnonvarakeskuksen valokuvia koealoista sekä tietoja maastoarvioinneista. Näitä tietoja verrattiin koealojen valokuvista arvioituihin tietoihin, joiden perusteella selvitys kuvien käyttömahdollisuuksista tehtiin.
Yhtäläisyyksiä maastoarvioiden ja kuva-arvioiden välillä VMI-maastotunnuksissa oli koealoilla maaluokan arvioinneissa, päätyypin arvioinneissa, jaksojen lukumäärän arvioinneissa ja pääpuulajin tunnistamisessa. Näissä valokuvien hyödyntäminen tulosarvioinneissa oli mahdollista, ja muuttujat olivat koealojen valokuvista tunnistettavissa.
Eroavaisuudet maasto- ja kuva-arvioiden välillä kertoivat valokuvien käyttömahdollisuuksien haasteista. Haasteita kuva-arvioinneissa ilmeni etenkin kasvupaikan, metsikön laadun, hakkuuehdotuksen ja hakkuun kiireellisyyden sekä luonnontilaisuuden tunnistamisessa näistä koealojen valokuvista.
Koealojen valokuvien tulkintaan vaikuttavia tekijöitä olivat muun muassa valokuvien laatu, valokuvaustyyli, puuston ja muun kasvillisuuden heterogeenisuus sekä tulkitsijan asiantuntijuus. Kiinnittämällä huomiota näihin asioihin voidaan parantaa koealojen valokuvien käyttömahdollisuuksia VMI:ssä.
Tulevaisuudessa valokuvien käyttöä VMI:ssä tulisi tarkentaa, jotta niiden avulla olisi mahdollista saada tarkempia tuloksia. Tämä vaatisi nimenomaan henkilöstön lisäkouluttamista valokuvien ottamiseen ja tarkempaa ohjeistusta niin valokuvattavien kohteiden suhteen kuin valokuvista saatujen tulosten jatkokäytön tavoitteidenkin suhteen.
Yhtäläisyyksiä maastoarvioiden ja kuva-arvioiden välillä VMI-maastotunnuksissa oli koealoilla maaluokan arvioinneissa, päätyypin arvioinneissa, jaksojen lukumäärän arvioinneissa ja pääpuulajin tunnistamisessa. Näissä valokuvien hyödyntäminen tulosarvioinneissa oli mahdollista, ja muuttujat olivat koealojen valokuvista tunnistettavissa.
Eroavaisuudet maasto- ja kuva-arvioiden välillä kertoivat valokuvien käyttömahdollisuuksien haasteista. Haasteita kuva-arvioinneissa ilmeni etenkin kasvupaikan, metsikön laadun, hakkuuehdotuksen ja hakkuun kiireellisyyden sekä luonnontilaisuuden tunnistamisessa näistä koealojen valokuvista.
Koealojen valokuvien tulkintaan vaikuttavia tekijöitä olivat muun muassa valokuvien laatu, valokuvaustyyli, puuston ja muun kasvillisuuden heterogeenisuus sekä tulkitsijan asiantuntijuus. Kiinnittämällä huomiota näihin asioihin voidaan parantaa koealojen valokuvien käyttömahdollisuuksia VMI:ssä.
Tulevaisuudessa valokuvien käyttöä VMI:ssä tulisi tarkentaa, jotta niiden avulla olisi mahdollista saada tarkempia tuloksia. Tämä vaatisi nimenomaan henkilöstön lisäkouluttamista valokuvien ottamiseen ja tarkempaa ohjeistusta niin valokuvattavien kohteiden suhteen kuin valokuvista saatujen tulosten jatkokäytön tavoitteidenkin suhteen.