Tuoreen kuolleen pystypuun vaikutus Turun kaupungin metsien hiilitaseeseen

Abstract

Puun eläessään ilmakehästä yhteyttämisen mukana sitoma hiilidioksidi säilyy varastoituna puussa vuosikymmeniä, uusimman tutkimuksen valossa jopa vuosisatoja, vapautuen takaisin ajan myötä puun kuoleman jälkeisen asteittaisen lahoamisen seurauksena. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Turun kaupungin kuntarajojen sisällä sijaitsevien metsien tuoreiden kuolleiden pystypuiden sijaintia, määrää sekä vaikutusta kaupungin metsien hiilitaseeseen. Tuoreella kuolleella pystypuulla tarkoitetaan tutkimushetkestä muutaman vuoden jänteellä kuollutta, pystylahopuun määritelmän täyttävää puuta, jossa on jäljellä ilmakuvasta tunnistamisen kannalta riittävästi oksia sekä latvuspinta-alaa. Lisäksi arviotiin kuinka kattava tuoretta kuollutta pystypuuta koskeva tilannekuva tekoälypohjaisella ilmakuvan analyysillä voidaan rakentaa. Opinnäytetyön tilaaja oli Turun kaupungin organisaatiossa toimiva kaupunkiympäristön kunnossapidon yksikkö. Turun kaupungin tavoitteena on lisätä lahopuun määrää omistamissaan metsissä. Tutkimus antaa lähtökohtia sekä tuoreen kuolleen pystypuun hiilivaikutusta, että metsien terveyttä koskevalle tulevaisuuden vertailevalle tutkimukselle. Opinnäytetyön tekeminen aloitettiin syksyllä 2023 selvittämällä Koko Forest Oy:n Forest Health –analyysillä tuoreiden kuolleiden pystypuiden sijainti. Analyysin sekä kaupungin metsävaratietojen perusteella laskettiin tuoreen kuolleen pystypuuston tilavuus sekä lahoamisen päästämä hiilidioksidi. Kaupungin metsien hiilitaseeseen kohdistuvan vaikutuksen laskemisessa lähtötietona käytettiin Luonnonvarakeskuksen kaupungin metsien hiilivarastoa ja –tasetta koskevaa tutkimusta. Tuoreen kuolleen pystypuun tilavuus 4738 ha tutkimusalueella on keskimäärin 0,44 m3/ha. Tuoreesta kuolleesta pystypuusta vapautuu lahoamisen seurauksena 0–20 vuoden tarkastelujaksolla vuosittain 36–23 t CO2 eli noin 2 % tuoreen kuolleen pystypuun sitomasta hiilestä. Vaikutus kaupungin metsien hiilitaseeseen tarkastelujaksolla on marginaalinen. Muutokset tuoreiden kuolleiden pystypuiden sijainnissa ja määrässä saattavat indikoida muutoksia myös metsän terveydessä. Ulkoilu- ja virkistysmetsissä kuolleet pystypuut saattavat olla myös käyttäjiin kohdistuva turvallisuusriski. Ilmakuvan tekoälypohjaisen analyysin avulla voidaan rakentaa tuoreen kuolleen pystypuun sijaintia ja määrää koskevaa tilannekuvaa, jolla voidaan tukea päätöksentekoa ja suunnitella toimia.