Maanäytteenotto erilaisissa maaperäolosuhteissa
Mäkinen, Joni (2024)
Mäkinen, Joni
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051110878
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051110878
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda ohje, jota voidaan käyttää Ramboll Finland Oy:n Porin toimipisteellä maanäytteenotossa. Tarkoituksena oli luoda lyhyt kolmen A4-arkin kokoinen ohje. Ohje sisältää linkkejä, joiden avulla on mahdollista saada maanäytteenoton asioista syventävää tietoa. Opinnäytetyössä käsiteltiin maanäytteenottoa laboratoriossa tapahtuvien laatuluokkatavoitteiden ja maastossa käytettävien näytteenottokategorioiden pohjalta. Opinnäytetyö on rajattu koekuoppatutkimuksiin sekä GM 50 -geoteknisellä kairavaunulla tehtäviin maanäytteenottoihin. Ohjeen sisällön rajauksessa käytettiin toimipisteen henkilökunnan kokemusta ja mielipidettä apuna. Ohjeen sisällön rajaaminen onnistui hyvin, ja se kirjoitettiin tämän opinnäytetyön pohjalta.
Koekuoppatutkimuksissa ja GM 50 -geoteknisellä kairavaunulla tehtävissä tutkimuksissa käsiteltiin näytteenottimia, niiden soveltuvuutta eri olosuhteissa sekä tutkimuspisteen tai koekuopan ennallistamista. Maanäytteenoton yhteydessä maastossa tehtävistä muista määrityksistä käsiteltiin kivisyys, lohkareisuus, puisuus, pH:n mittaus ja maakerrosrajat. Maastossa tehtävässä raportoinnissa käsiteltiin molempien maanäytteenottotapojen raporttien sisältö, sekä näytteiden yksilöimisen tapa.
Maanäytteenoton erikoistutkimuksia käsiteltiin lyhyesti neljän eri osa-alueen osalta. Erikoistutkimusten sisällössä on käsitelty rakennettavuuteen liittyen korroosio- ja aggressiivisuustutkimuksia, happamia sulfaattimaita ja stabiloitavuuskokeita. Maanäytteet maastossa -luvussa on kirjoitettu yleisiä tärkeimpiä ohjeita.
Koekuoppatutkimuksissa ja GM 50 -geoteknisellä kairavaunulla tehtävissä tutkimuksissa käsiteltiin näytteenottimia, niiden soveltuvuutta eri olosuhteissa sekä tutkimuspisteen tai koekuopan ennallistamista. Maanäytteenoton yhteydessä maastossa tehtävistä muista määrityksistä käsiteltiin kivisyys, lohkareisuus, puisuus, pH:n mittaus ja maakerrosrajat. Maastossa tehtävässä raportoinnissa käsiteltiin molempien maanäytteenottotapojen raporttien sisältö, sekä näytteiden yksilöimisen tapa.
Maanäytteenoton erikoistutkimuksia käsiteltiin lyhyesti neljän eri osa-alueen osalta. Erikoistutkimusten sisällössä on käsitelty rakennettavuuteen liittyen korroosio- ja aggressiivisuustutkimuksia, happamia sulfaattimaita ja stabiloitavuuskokeita. Maanäytteet maastossa -luvussa on kirjoitettu yleisiä tärkeimpiä ohjeita.