HS-Veden ympäristökasvatusmateriaalin kehittäminen 7–8-vuotiaille lapsille : vesihuoltoaiheinen puuhakirja
Syrenius, Jenni (2024)
Syrenius, Jenni
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051311073
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051311073
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aihe oli 7–8-vuotiaille lapsille suunnatun vesihuoltoaiheisen ympäristökasvatusmateriaalin kehittäminen HS-Vedelle, joka oli tämän opinnäytetyön tilaaja. HS-Vesi on vesiyhtiö, joka toimii Akaan, Hattulan ja Hämeenlinnan alueella. Työn tavoitteena oli selvittää, millaista on toimiva vesihuollosta kertova ympäristökasvatusmateriaali kohderyhmän ikäisille lapsille, ja sen pohjalta kehittää lapsille vesihuoltoaiheinen innostava puuhakirja. Vesihuolto on aiheena laaja, joten aihetta rajattiin koskemaan vesihuoltoalan toiminnan yleistä esittelyä, talousveden valmistamisen ja jäteveden puhdistamisen prosessien lyhyttä läpikäyntiä ja viemärietikettiä, joka viittaa sääntöihin viemäriin kuulumattomista aineista.
Tässä opinnäytetyössä perehdyttiin ympäristökasvatukseen, kestävään kehitykseen ja vesihuoltoon sekä niiden yhdistämiseen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi vesihuoltoaiheisen ympäristökasvatusmateriaalin muodossa. Opinnäytetyössä tutkittiin ensimmäiseksi, millainen tieto- ja taitotaso 7–8-vuotiailla lapsilla on tällä hetkellä vesihuoltoalasta. Toiseksi tutkittiin, mitä lapsille suunnattua vesihuoltoaiheista ympäristökasvatusmateriaalia on helposti saatavilla ja mahdollisesti käytössä opetuksessa. Lopuksi selvitettiin myös, millaiselle vesihuoltoaiheiselle ympäristökasvatusmateriaalille on tarvetta. Tutkimus jakautui kolmeen vaiheeseen, jotta saatiin selvitettyä vastauksia kaikkiin tutkimuskysymyksiin sekä opettajien että lasten näkökulmasta. Tutkimusmenetelmiksi valittiin lasten ryhmähaastattelut, kyselyt opettajille ja lapsille sekä opinnäytetyöprosessin aikana kehitetyn puuhakirjan testaamisen havainnointi.
Tutkimus osoitti, että vesihuolto on aiheena melko vieras lapsille. Yksityiskohdat ja vesihuoltoon liittyvät käsitteet eivät olleet tuttuja eikä niitä ollut ehditty opetella koulussa juurikaan. Lapset kuitenkin tiesivät pääpiirteitä veden käyttöön liittyvistä arkisista seikoista, kuten siitä, mistä puhdas vesi tulee ja minne käytetty vesi päätyy sekä mitä viemäriin saa laittaa. Opettajat kokivat, ettei vesihuoltoon liittyvää ympäristökasvatusmateriaalia ole ollut helposti saatavilla eikä siksi käytössäkään. Heidän mukaansa tarvetta materiaalille kuitenkin selvästi on, ja opettajat kaipasivat etenkin jäteveden puhdistuksen prosesseihin, vesihuollon arkeen ja veden järkevään käyttöön liittyvää materiaalia. Tutkimuksen pohjalta puuhakirjaa kehitettiin vastaamaan lasten nykyistä tietotasoa ja tutkimuksessa havaittuja tarpeita, jotta opinnäytetyön tavoitteet pystyttiin täyttämään. Tutkimus vahvisti näkemystä, että vesihuoltoalaa käsittelevää lapsille suunnattua ympäristökasvatusmateriaalia tarvitaan edelleen huomattavasti lisää ja sen jatkokehityksessä on tilaa monille näkökulmille.
Tässä opinnäytetyössä perehdyttiin ympäristökasvatukseen, kestävään kehitykseen ja vesihuoltoon sekä niiden yhdistämiseen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi vesihuoltoaiheisen ympäristökasvatusmateriaalin muodossa. Opinnäytetyössä tutkittiin ensimmäiseksi, millainen tieto- ja taitotaso 7–8-vuotiailla lapsilla on tällä hetkellä vesihuoltoalasta. Toiseksi tutkittiin, mitä lapsille suunnattua vesihuoltoaiheista ympäristökasvatusmateriaalia on helposti saatavilla ja mahdollisesti käytössä opetuksessa. Lopuksi selvitettiin myös, millaiselle vesihuoltoaiheiselle ympäristökasvatusmateriaalille on tarvetta. Tutkimus jakautui kolmeen vaiheeseen, jotta saatiin selvitettyä vastauksia kaikkiin tutkimuskysymyksiin sekä opettajien että lasten näkökulmasta. Tutkimusmenetelmiksi valittiin lasten ryhmähaastattelut, kyselyt opettajille ja lapsille sekä opinnäytetyöprosessin aikana kehitetyn puuhakirjan testaamisen havainnointi.
Tutkimus osoitti, että vesihuolto on aiheena melko vieras lapsille. Yksityiskohdat ja vesihuoltoon liittyvät käsitteet eivät olleet tuttuja eikä niitä ollut ehditty opetella koulussa juurikaan. Lapset kuitenkin tiesivät pääpiirteitä veden käyttöön liittyvistä arkisista seikoista, kuten siitä, mistä puhdas vesi tulee ja minne käytetty vesi päätyy sekä mitä viemäriin saa laittaa. Opettajat kokivat, ettei vesihuoltoon liittyvää ympäristökasvatusmateriaalia ole ollut helposti saatavilla eikä siksi käytössäkään. Heidän mukaansa tarvetta materiaalille kuitenkin selvästi on, ja opettajat kaipasivat etenkin jäteveden puhdistuksen prosesseihin, vesihuollon arkeen ja veden järkevään käyttöön liittyvää materiaalia. Tutkimuksen pohjalta puuhakirjaa kehitettiin vastaamaan lasten nykyistä tietotasoa ja tutkimuksessa havaittuja tarpeita, jotta opinnäytetyön tavoitteet pystyttiin täyttämään. Tutkimus vahvisti näkemystä, että vesihuoltoalaa käsittelevää lapsille suunnattua ympäristökasvatusmateriaalia tarvitaan edelleen huomattavasti lisää ja sen jatkokehityksessä on tilaa monille näkökulmille.