Jyväskylän asuntomarkkinoiden kehitys vuosina 2019–2022 muuttuneessa inflaatio- ja korkoympäristössä

Abstract

Asuntomarkkinat olivat melko vakaat ja tasaiset ennen vuotta 2019, jonka jälkeen koronapandemia, elvytys ja Ukrainan sota vaikuttivat vahvasti Suomen taloudelliseen tilanteeseen ja sitä kautta asuntomarkkinoihin. Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella Jyväskylän asuntomarkkinoiden kauppamäärien ja hintojen kehitystä vuosina 2019–2022 ja peilata muutoksia inflaation sekä korkojen kehitykseen. Hypoteesina oli, että nouseva inflaatio ja korkotaso olisivat vaikuttaneet negatiivisesti Jyväskylän asuntomarkkinoihin tarkastelujakson aikana.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisilla tutkimusmetodeilla. Dataa asuntojen kauppamääristä, asuntojen hinnoista, inflaatiosta sekä koroista haettiin Tilastokeskuksen ja Suomen Pankin tietokannoista. Analyysi toteutettiin tilastollisin menetelmin Microsoft Excelillä.

Tuloksissa havaittiin inflaatiolla ja koroilla olevan vaikutusta Jyväskylän asuntomarkkinoihin. Uusien asuntojen kauppamäärät laskivat ja nousivat sykleittäin. Huomattavaa laskua johti nousu ja huomattavaa nousua johti lasku. Kauppamäärät kuitenkin laskivat yleisesti pitkässä juoksussa ja hinnat nousivat, kun inflaatio ja korot nousivat. Vanhojen asuntojen kauppamäärät taas olivat pienessä nousussa melkein koko tarkastelujakson ajan, mutta laskivat huomattavasti jakson lopussa, kun korot ja inflaatio nousivat. Vanhojen asuntojen hinnat olivat jatkuvassa laskussa tarkastelujakson aikana.

Johtopäätöksinä todetaan, että inflaatio ja korot voivat luoda epävarmuutta Jyväskylän kokoisen kaupungin asuntomarkkinoilla. Korkeammat korot voivat hillitä kysyntää ja laskea hintoja, kun taas matalampi inflaatio ja korot voivat kannustaa kaupankäyntiin ja nostaa hintoja. Markkinoiden tilanne on kuitenkin paljon selitettävissä myös inflaation ja korkojen ulkopuolisilla tekijöillä, kuten alueen taloudellisella tilanteella tai kysynnän ja tarjonnan dynamiikalla.