Tekoälyn käyttö visuaalisessa markkinoinnissa
Hämäläinen, Niko (2024)
Hämäläinen, Niko
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051311305
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051311305
Tiivistelmä
Viimeisinä vuosina tekoälyyn on sijoitettu valtavasti rahaa ja resursseja ja sillä on ollut jo peruuttamattomia vaikutuksia joihinkin aloihin. Viimeaikaiset tekoälyn kehitykset ovat tapahtuneet paljolti koneoppimisen parissa. Tekoälyn oppimista on saatu tehostettua tarpeeksi erilaisilla algoritmeillä ja lopputuloksena olemme saaneet sovelluksia kuten ChatGPT ja DALL-E. Nykypäivän koneoppimisen pohjalla on idea neuroverkoista, jotka näkivät ensimmäiset käytännön sovellukset jo 1950-luvulla. Tekoäly onkin kehittynyt tietokoneiden ja tiedonkäsittelyn rinnalla, melko tuntemattomana alana, nousten ajoittain ihmiskunnan tietoisuuteen yleensä shakin pelaajana tai huonosti toimivana robottina. Nyt viimein on saatu oikeasti hyödyllisiä ja käyttökelpoisia sovelluksia yleisön käyttöön.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia tekoälyn käyttöä visuaalisessa markkinoinnissa. Tavoitteena oli selvittää kyselytutkimuksen keinoin miten markkinoinnin ja kuvankäsittelyn parissa työskentelevät näkivät tekoälyn käytettävyyden ja soveltuvuuden kaupallisen visuaalisen materiaalin luomisessa. Tutkimus toteutettiin keväällä 2024 aikavälillä 24.3.2024-15.4.2024. Tavoitteena oli myös selvittää mitä positiivisia ja negatiivisia seikkoja liittyy tekoälyn käyttöön. Miten ammattilaiset kokivat generatiivisen tekoälyn luoman visuaalisen materiaalin laadun? Mitä yhteiskunnallisia ja ammatillisia vaikutuksia tekoälyn luoman automaation mukana tulee? Miten tekijänoikeudelliset asiat mukautuvat tekoälyn myötä?
Tietopohjassa selitettiin miten tekoäly, neuroverkot ja koneoppiminen toimivat, alkaen aiheen varhaisesta historiasta ja siirtyen nykypäivään. Osuudessa kerrottiin myös tekoälyn vaikutuksista tekijänoikeuksiin, visuaalisesta markkinoinnista ja tekoälyn soveltamisesta markkinointiin.
Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksista voitiin todeta että tekoälyn tuottaman visuaalisen materiaalin laatu on joissakin käyttökohteissa erinomainen ja toisissa huono. Tekoäly soveltuu tutkimuksen tulosten perusteella parhaiten esimerkiksi kuvankäsittelyssä taustojen poistamiseen, harmonisten väriyhdistelmien löytämiseen tai stock-kuvien korvikkeena. Ihmisiä sisältävien kuvien luomiseen tekoäly soveltuu heikommin ja ongelmiksi muodostuivat tunnistettava epäluonnollinen tyyli kuvissa ja selkeästi havaittavat virheet tai vinoumat, kuten sormien lukumäärä tai epäluonnolliset varjostukset. Tekoälyyn liitettiin tutkimuksessa myös negatiivisia ilmiöitä kuten työpaikkojen väheneminen, tehokkuusvaatimusten kasvu sekä tekoälyn mahdollistamat väärinkäytökset.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia tekoälyn käyttöä visuaalisessa markkinoinnissa. Tavoitteena oli selvittää kyselytutkimuksen keinoin miten markkinoinnin ja kuvankäsittelyn parissa työskentelevät näkivät tekoälyn käytettävyyden ja soveltuvuuden kaupallisen visuaalisen materiaalin luomisessa. Tutkimus toteutettiin keväällä 2024 aikavälillä 24.3.2024-15.4.2024. Tavoitteena oli myös selvittää mitä positiivisia ja negatiivisia seikkoja liittyy tekoälyn käyttöön. Miten ammattilaiset kokivat generatiivisen tekoälyn luoman visuaalisen materiaalin laadun? Mitä yhteiskunnallisia ja ammatillisia vaikutuksia tekoälyn luoman automaation mukana tulee? Miten tekijänoikeudelliset asiat mukautuvat tekoälyn myötä?
Tietopohjassa selitettiin miten tekoäly, neuroverkot ja koneoppiminen toimivat, alkaen aiheen varhaisesta historiasta ja siirtyen nykypäivään. Osuudessa kerrottiin myös tekoälyn vaikutuksista tekijänoikeuksiin, visuaalisesta markkinoinnista ja tekoälyn soveltamisesta markkinointiin.
Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksista voitiin todeta että tekoälyn tuottaman visuaalisen materiaalin laatu on joissakin käyttökohteissa erinomainen ja toisissa huono. Tekoäly soveltuu tutkimuksen tulosten perusteella parhaiten esimerkiksi kuvankäsittelyssä taustojen poistamiseen, harmonisten väriyhdistelmien löytämiseen tai stock-kuvien korvikkeena. Ihmisiä sisältävien kuvien luomiseen tekoäly soveltuu heikommin ja ongelmiksi muodostuivat tunnistettava epäluonnollinen tyyli kuvissa ja selkeästi havaittavat virheet tai vinoumat, kuten sormien lukumäärä tai epäluonnolliset varjostukset. Tekoälyyn liitettiin tutkimuksessa myös negatiivisia ilmiöitä kuten työpaikkojen väheneminen, tehokkuusvaatimusten kasvu sekä tekoälyn mahdollistamat väärinkäytökset.