"Mikä perheelle paras, sillä mennään": äitiys- ja lastenneuvoloissa työskentelevien terveydenhoitajien asenteet yli 1-vuotiaan imetystä kohtaan.

Abstract

Imetys on aina aiheena ajankohtainen, etenkin kun Suomi halutaan nostaa imetyksen kärkimaiden joukkoon. Imetyksen onnistumiseen vaikuttavat monet eri tekijät. Oikea-aikaisella imetysohjauksella ja -tuella on suuri merkitys. Terveydenhoitajien antama imetysohjaus voi vaikuttaa positiivisesti tai negatiivisesti äitien kokemuksiin. Terveydenhoitajien on tärkeää huomioida omien asenteidensa mahdollinen vaikutus antamaansa imetystukeen ja -ohjaukseen. Imetystä aiheena on tutkittu, mutta etenkin terveydenhoitajien asenteita imetykseen liittyen on tutkittu vähän. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa erään hyvinvointialueen äitiys- ja lastenneuvoloissa työskentelevien terveydenhoitajien imetysasenteita yli 1-vuotiaan lapsen imetystä kohtaan. Tavoitteena on tuottaa ajantasaista tietoa äitiys- ja lastenneuvoloissa työskentelevien terveydenhoitajien asenteista taaperoimetystä kohtaan sekä saada ammattilaiset ajattelemaan omia asenteitaan ja niiden mahdollisia vaikutuksia asiakastyöhön. Terveydenhoitajien asenteita kartoitettiin sähköisellä Webropol-kyselyllä, joka lähetettiin 51 terveydenhoitajalle. Kyselyyn vastasi 21 terveydenhoitajaa eli 41 %. Kysely toteutettiin ”mixed methods” lähestymistapaa mukaillen eli kysely sisälsi sekä laadullisia että määrällisiä kysymyksiä. Avoimet kysymykset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja vaihtoehtokysymykset SPSS-ohjelmalla, lisäksi näiden vaihtoehtokysymysten avoimet vastaukset analysoitiin Excelissä. Vastauksissa korostui asiakaslähtöisyys, vuorovaikutus, tilannekohtaisuus, imetykseen liittyvät oletukset ja omat kokemukset sekä perhekeskeisyys ja tarvelähtöisyys. Asenteet jakautuivat positiivisiin, neutraaleihin ja negatiivisiin imetykseen liittyviin ajatuksiin. Yli 1-vuotiaan imetys eli taaperoimetys koettiin luonnollisena, mutta myös harvinaisena asiana. Monipuolinen imetysohjaus koettiin osana terveydenhoitajan työtä ilman, että omien asenteiden annettiin siihen vaikuttaa. Tulosten ollessa pääosin myönteisiä yli 1-vuotiaan imetyksen kannalta, ei pidä unohtaa, että siihen liittyi myös virheellisiä olettamuksia ja kielteistä suhtautumista. Tutkimus tulokset olivat yhteneväisiä aiempien kansanvälisten ja kansallisten tutkimusten kanssa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää imetysohjaukseen liittyvän koulutuksen suunnittelussa ja kohdentamisessa.