Työkyvyn aktiivisen tuen malli työkyvyn tukemisessa : työterveyshoitajien näkökulma

Abstract

Työelämä on ollut viime vuosina jatkuvassa muutoksessa, työtahti kiihtyy ja työuria on pidennetty. Nämä vaikuttavat työntekijöiden työssä jaksamiseen. Lisäksi työntekijöiden työkyvyssä voi tapahtua työuran varrella monenlaisia muutoksia ja siksi työkyky asiat tulisi ottaa puheeksi mahdollisimman var-hain. Varhainen tuki on juuri tähän tarkoitettua toimintaa. Se on asetettu vuonna 2011 sairasvakuutus-lakiin ja sitä kautta siitä on tullut yhä enemmän työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistä toimintaa. Kohdeorganisaatiossa käytössä oleva työkyvyn aktiivisen tuen malli ohjaa vastaavaan toimin-taan. Malli kokoaa yhteen työpaikan käytännöt ja toimintaohjeet työkyvyn hallinnasta ja seurannasta. Se ohjaa myös tunnistamaan ja arvioimaan työkyvyn haasteita sekä tukemaan työhön paluuta.

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten toimivaksi ja tulokselliseksi työkyvyn aktiivisen tuen malli -prosessi koetaan kohdeorganisaation työterveyshuollossa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli myös tuottaa tietoa työkyvyn aktiivisen tuen malli -prosessin toimivuuden kehittämiseksi. Opinnäytetyön analyysin avulla syntyneitä tuloksia voidaan hyödyntää kohdeorganisaation työkyvyn aktiivisen tuen mallin edistämisessä sekä työkyvyn tukemisen vahvistamisessa.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin kohdeorganisaation sisäisellä Moodle kyselyllä kolmelta työterveyshoitajalta. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisäl-lönanalyysin keinoin hakemalla vastauksia tutkimuskysymyksiin. Opinnäytetyöstä nousseiden tulosten mukaan työkyvyn aktiivisen tuen malli koettiin hyödylliseksi työvälineeksi työntekijän työkyvyn tuke-misessa. Kohdeorganisaatiossa työkyvyn aktiivisen tuen mallia hyödynnetään jo hyvin esimerkiksi sai-rauspoissaolojen seurannassa. Tulosten perusteella mallin jalkauttaminen ei ollut täysin onnistunutta ja varhainen tuki työpaikalla jäi paikoin kevyeksi. Henkilöstöhallinnon ja esihenkilöiden ymmärrystä työkyvyn tukemisesta ja siihen liittyvästä vastuusta pitäisi lisätä. Tulosten mukaan työkykyvastaavien osaamista tulisi parantaa ja heidän näkyvyyttään osana työntekijän työkyvyn tukemista tulisi edistää. Myös työterveyshuollossa työskentelevien osaamisen vahvistaminen nousi tuloksista esiin. Johtopää-töksenä voidaan todeta, että työkyvyn aktiivisen tuen mallin hyödyntäminen vaatii osassa konsernia vielä tietoisuuden lisäämistä ja mallin aktiivista käyttöä, jotta työkyvyn tukeminen toteutuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Osassa konsernia mallin käytön todettiin olevan jo hyvällä tasolla.