Vanhemmuuden tukeminen sijaishuollossa
Boltz, Milja; Eronen, Nataly (2024)
Boltz, Milja
Eronen, Nataly
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051311273
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051311273
Tiivistelmä
Sijaishuollossa tehtävän työn yksi tavoite on perheen jälleenyhdistäminen, mikäli se on lapsen edun mukaista. Vanhempien tukeminen sijaishuollon aikana on tämän vuoksi tärkeää ja aiheen tutkiminen perusteltua. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten huostaanotetun lapsen vanhempia tuetaan lastensuojelun sijaishuollossa ja miten sitä voisi kehittää. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää vanhempien tukemiseen keskittyvän työn kehittämisessä. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Keski-Suomen hyvinvointialueen lastensuojelun sijaishuollon kanssa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisen Webropol-kyselyn avulla, joka suunnattiin sijaishuollon työntekijöille. Kyselyssä oli 18 kysymystä. Kyselyssä kartoitettiin, miten huostaanotettujen lasten vanhempia sijaishuollossa tuetaan ja mitä kehityskohteita työntekijät siinä näkevät.
Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Keskeisimpien tulosten perusteella huostaanotetun lapsen vanhempien tukeen sisältyy sijaishuollon tarjoamaa sosiaali- ja palveluohjausta sekä moniammatillista yhteistyötä. Nämä pitävät sisällään suunnitelmallista työskentelyä, jota käsitellään omana teemanaan. Kehityskohteiksi tuloksissa nousi resurssit, työntekijöiden koulutus, kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen, vertaistapaamisten lisääminen sekä vanhemmille omatyöntekijän nimeäminen. Resurssien ja ajanpuute nousevat päällimmäisiksi tekijöiksi, jotka vaikuttavat vanhemmille tarjottavan tuen riittävyyteen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sosiaali- ja palveluohjaus sekä moniammatillinen yhteistyö ovat tärkeitä tuen muotoja, joilla vanhempia pyritään tukemaan. Suunnitelmallinen työskentely tukee niin ammattilaisten toimintaa kuin myös vanhempia heidän kuntoutumisessaan. Suunnitelmallisen työskentelyn tukena vanhemmuuden tuen suunnitelma osoittautuu hyväksi työvälineeksi, jonka käyttöä olisi tärkeä lisätä.
Jatkotutkimuksen voisi toteuttaa tutkimuksellisena kehittämistyönä, missä sijaishuoltoon kehitettäisiin selkeitä ja yhtenäisiä käytäntöjä suunnitelmallisen työn toteuttamiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisen Webropol-kyselyn avulla, joka suunnattiin sijaishuollon työntekijöille. Kyselyssä oli 18 kysymystä. Kyselyssä kartoitettiin, miten huostaanotettujen lasten vanhempia sijaishuollossa tuetaan ja mitä kehityskohteita työntekijät siinä näkevät.
Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Keskeisimpien tulosten perusteella huostaanotetun lapsen vanhempien tukeen sisältyy sijaishuollon tarjoamaa sosiaali- ja palveluohjausta sekä moniammatillista yhteistyötä. Nämä pitävät sisällään suunnitelmallista työskentelyä, jota käsitellään omana teemanaan. Kehityskohteiksi tuloksissa nousi resurssit, työntekijöiden koulutus, kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen, vertaistapaamisten lisääminen sekä vanhemmille omatyöntekijän nimeäminen. Resurssien ja ajanpuute nousevat päällimmäisiksi tekijöiksi, jotka vaikuttavat vanhemmille tarjottavan tuen riittävyyteen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sosiaali- ja palveluohjaus sekä moniammatillinen yhteistyö ovat tärkeitä tuen muotoja, joilla vanhempia pyritään tukemaan. Suunnitelmallinen työskentely tukee niin ammattilaisten toimintaa kuin myös vanhempia heidän kuntoutumisessaan. Suunnitelmallisen työskentelyn tukena vanhemmuuden tuen suunnitelma osoittautuu hyväksi työvälineeksi, jonka käyttöä olisi tärkeä lisätä.
Jatkotutkimuksen voisi toteuttaa tutkimuksellisena kehittämistyönä, missä sijaishuoltoon kehitettäisiin selkeitä ja yhtenäisiä käytäntöjä suunnitelmallisen työn toteuttamiseen.