Digitaitojen kartoittaminen ja kehittäminen käräjäoikeuksissa
Kurunsaari, Sanna (2024)
Kurunsaari, Sanna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051311385
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051311385
Tiivistelmä
Käräjäoikeuksien työskentelytavat digitalisoituvat jatkuvasti. Aiemmin asioita käsiteltiin paperilla, mutta uudistusten myötä asioiden käsittely tulee siirtymään kaikilta osin aineistonhallintajärjestelmiin verkossa. Digiosaamisen vaatimukset käräjäoikeuden henkilöstölle kasvavat, jotta oikeudenhoito vastaa nykypäivän vaatimuksiin tietoturvallisuudesta ja tehokkuudesta.
Työn tavoitteena oli selvittää kohdeorganisaation henkilöstön digiosaamisen taso ja sen jälkeen kartoittaa digiosaamisen kehittämismahdollisuuksia valtakunnallisesti. Työn teoreettisena viitekehyksenä ovat digitalisaatio, osaamisen kehittäminen ja digiosaaminen. Empiirinen osuus toteutettiin verkkokyselyllä kohdeorganisaation henkilöstölle sekä strukturoidulla sähköpostihaastattelulla valikoiduille asiantuntijavirastoille. Kyselyn avulla selvitettiin kohdeorganisaation digiosaamisen taso, ja haastattelun vastausten avulla kartoitettiin digiosaamisen kehittämisen keinoja ja sen tulevaisuutta.
Teoriatiedon sekä tutkimusmenetelmistä kertyneen aineiston avulla tultiin johtopäätökseen, että yksilön avoimuus oman digiosaamisensa kehittämiseen ja digitalisaation tuomiin muutoksiin on tärkeämmässä roolissa kuin henkilön digiosaamisen taso. Digiosaamisen kehittäminen vaatii paitsi työntekijän omaa motivaatiota ja aktiivisuutta, mutta myös työnantajan mahdollistamia kehittämistapoja. Näiden lisäksi kehittäminen vaatii asianmukaisia laitteita ja järjestelmiä, jotka eivät heikennä henkilön kiinnostusta digitalisaatioon niiden toimimattomuuden vuoksi. Avoin kommunikointi niin digiosaamisen haasteissa ja niiden selvittämisessä kuin muutenkin työyhteisön kesken on avainasemassa.
Työn tavoitteena oli selvittää kohdeorganisaation henkilöstön digiosaamisen taso ja sen jälkeen kartoittaa digiosaamisen kehittämismahdollisuuksia valtakunnallisesti. Työn teoreettisena viitekehyksenä ovat digitalisaatio, osaamisen kehittäminen ja digiosaaminen. Empiirinen osuus toteutettiin verkkokyselyllä kohdeorganisaation henkilöstölle sekä strukturoidulla sähköpostihaastattelulla valikoiduille asiantuntijavirastoille. Kyselyn avulla selvitettiin kohdeorganisaation digiosaamisen taso, ja haastattelun vastausten avulla kartoitettiin digiosaamisen kehittämisen keinoja ja sen tulevaisuutta.
Teoriatiedon sekä tutkimusmenetelmistä kertyneen aineiston avulla tultiin johtopäätökseen, että yksilön avoimuus oman digiosaamisensa kehittämiseen ja digitalisaation tuomiin muutoksiin on tärkeämmässä roolissa kuin henkilön digiosaamisen taso. Digiosaamisen kehittäminen vaatii paitsi työntekijän omaa motivaatiota ja aktiivisuutta, mutta myös työnantajan mahdollistamia kehittämistapoja. Näiden lisäksi kehittäminen vaatii asianmukaisia laitteita ja järjestelmiä, jotka eivät heikennä henkilön kiinnostusta digitalisaatioon niiden toimimattomuuden vuoksi. Avoin kommunikointi niin digiosaamisen haasteissa ja niiden selvittämisessä kuin muutenkin työyhteisön kesken on avainasemassa.