Rakennuksen lämmöntuotantomuodon optimointi energiatehokkuuden ja vähähiilisyyden kannalta
Cihangir, Kalle (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051411670
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051411670
Tiivistelmä
Noin kolmasosa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu rakennuksista ja suurin päästöjen aiheuttaja ovat rakennuksissa käytettävät fossiiliset polt-toaineet. Lämmöntuotantomuodon vaihtamisella uusiutuvia energiamuotoja hyödyntäen edesautetaan vähähiilistä rakentamista sekä Suomen ilmastota-voitteiden täyttymistä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli optimoida asuinkerrostalon energiatehokkuutta ja hiilijalanjälkeä kustannustehokkaasti. Lämmitysmuotoja tarkasteltiin raken-nuksen E-luvun sekä hiilijalanjäljen perusteella.Kohderakennus on nelikerrok-sinen asuinkerrostalo, jonka nykyisenä lämmöntuotantomuotona toimii kauko-lämpö.
Työ aloitettiin lähtötietojen keräämisellä sekä niiden paikkaansa pitävyyden tarkastelulla, jotta kohde voitiin mallintaa E-luvun laskentaa varten.
Lähtötietojen perusteella rakennus mallinnettiin 3D-muotoon hyödyntäen Ma-gicad Room ohjelmistoa. Mallin pohjalta rakennuksen energialaskenta suori-tettiin Riuska-ohjelmistolla, jonka pohjalta voitiin selvittää kunkin lämmitys-muodon vaikutus rakennuksen E-lukuun sekä tehdä laskelmat energiatehok-kaimmasta ja ympäristöystävällisimmästä lämmitysmuodosta. Hiilijalanjäljen laskennassa hyödynnettiin One Click LCA ohjelmistoa. Työssä tutkittavat lämmitysmuodot olivat maalämpö, kaukolämpö sekä ilma-vesilämpöpumppu. Lämmitysmuodonvaihdoksen investoinneille laskettiin myös energiaremonttien hinnat sekä niiden takaisinmaksuajat.
Rakennuksen käytön aikaisen energiankulutuksen päästöt ovat selvästi suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja rakennuksessa, minkä vuoksi rakennuksen energiantuotantomuodon valinnan tulisikin painottua enemmän siitä aiheutuviin päästöihin eikä pelkästään taloudellisiin tuloksiin. Kuten tuloksista selviää energiatehokkuuden sekä energiankäytöstä aiheutuviin päästöihin vedoten maalämpö on selkeästi optimaalisin ratkaisu kohteeseen. Pelkästä taloudellisestä näkökulmasta tarkastelemalla selviää ilma-vesilämpöpumpun olevan siinä tapauksessa paras ratkaisu. Ilma-vesilämpöpumppu ei kuitenkaan paranna rakennuksen E-lukua.
Opinnäytetyön tavoitteena oli optimoida asuinkerrostalon energiatehokkuutta ja hiilijalanjälkeä kustannustehokkaasti. Lämmitysmuotoja tarkasteltiin raken-nuksen E-luvun sekä hiilijalanjäljen perusteella.Kohderakennus on nelikerrok-sinen asuinkerrostalo, jonka nykyisenä lämmöntuotantomuotona toimii kauko-lämpö.
Työ aloitettiin lähtötietojen keräämisellä sekä niiden paikkaansa pitävyyden tarkastelulla, jotta kohde voitiin mallintaa E-luvun laskentaa varten.
Lähtötietojen perusteella rakennus mallinnettiin 3D-muotoon hyödyntäen Ma-gicad Room ohjelmistoa. Mallin pohjalta rakennuksen energialaskenta suori-tettiin Riuska-ohjelmistolla, jonka pohjalta voitiin selvittää kunkin lämmitys-muodon vaikutus rakennuksen E-lukuun sekä tehdä laskelmat energiatehok-kaimmasta ja ympäristöystävällisimmästä lämmitysmuodosta. Hiilijalanjäljen laskennassa hyödynnettiin One Click LCA ohjelmistoa. Työssä tutkittavat lämmitysmuodot olivat maalämpö, kaukolämpö sekä ilma-vesilämpöpumppu. Lämmitysmuodonvaihdoksen investoinneille laskettiin myös energiaremonttien hinnat sekä niiden takaisinmaksuajat.
Rakennuksen käytön aikaisen energiankulutuksen päästöt ovat selvästi suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja rakennuksessa, minkä vuoksi rakennuksen energiantuotantomuodon valinnan tulisikin painottua enemmän siitä aiheutuviin päästöihin eikä pelkästään taloudellisiin tuloksiin. Kuten tuloksista selviää energiatehokkuuden sekä energiankäytöstä aiheutuviin päästöihin vedoten maalämpö on selkeästi optimaalisin ratkaisu kohteeseen. Pelkästä taloudellisestä näkökulmasta tarkastelemalla selviää ilma-vesilämpöpumpun olevan siinä tapauksessa paras ratkaisu. Ilma-vesilämpöpumppu ei kuitenkaan paranna rakennuksen E-lukua.