Olenko ahdistunut? : opas ahdistuneisuudesta nuorille
Parviainen, Juho; Ketonen, Atte (2024)
Parviainen, Juho
Ketonen, Atte
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051411750
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051411750
Tiivistelmä
Ahdistuneisuushäiriö on yksi yleisimmistä nuorten mielenterveyden häiriöistä. Lievä ahdistuneisuus ajoittaisena on normaalia, mutta ahdistuneisuushäiriössä ahdistuneisuus haittaa nuoren jokapäiväistä elämää.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opas ahdistuneisuudesta 13–18-vuotiaille nuorille sekä koulu- ja opiskeluterveydenhoitajille ohjauksen tueksi. Tavoitteena oli oppaan avulla antaa tietoa nuorelle ahdistuksen oireista, omahoidosta ja hoitoon hakeutumisesta sekä tukea koulu- ja opiskeluterveydenhoitajia ohjauksen antamisessa.
Opinnäytetyö toteutettiin Jämsän ja Mannisen tuotekehitysprosessin mukaisesti ja toteutus sisälsi viisi eri vaihetta. Prosessi käynnistyi kehittämistarpeen tunnistamisella, jossa selvitettiin tarvetta nuorten mielenterveydestä kertovalle opinnäytetyölle. Nuorten ahdistuneisuutta opinnäytetyön aiheeksi ehdotti toimeksiantaja. Ideavaiheessa tehtiin päätös nuorten ahdistuneisuudesta kertovan oppaan tekemisestä. Luonnosteluvaiheessa tehtiin tiedonhakua ja valintoja oppaan asiasisältöön liittyen. Tässä vaiheessa alettiin myös hahmotella oppaan rakennetta. Oppaan sivukooksi valittiin A5. Ohjelmistona oppaan tekemisessä käytettiin Microsoft Powerpointia, sillä toimeksiantajalta saatiin oppaan tuottamista varten Powerpoint-mallipohja. Kehittelyvaiheessa luotiin alustava opas, jossa esitelty tieto perustui asiantuntijatietoon. Palautetta alustavasta oppaasta pyydettiin Webropol-palautekyselyllä koulu- ja opiskeluterveydenhoitajilta, joille palautekyselyn välitti toimeksiantajan yhteyshenkilö. Vastausprosentti palautekyselyssä oli noin 19 %. Viimeistelyvaiheessa palautekyselystä saatu palaute teemoiteltiin. Vastaajilta saatu palaute oli kokonaisuutena hyvin positiivista, ja tuotetta pidettiin hyödyllisenä. Palautteen ollessa suurelta osin positiivista ei oppaaseen tehty enää muutoksia.
Jatkokehitysideoiksi on esitetty tiedon lisäämistä oppaaseen uusista nuorille tarkoitetuista mielenterveyspalveluista, vastaavanlaisten oppaiden tekemistä muista nuorilla yleisesti esiintyvistä mielenterveyden häiriöistä ja oppaan kääntämistä toiselle kielelle. Näiden lisäksi Suomessa voitaisiin tutkia enemmän sitä, millaisia kokemuksia ahdistuneilla nuorilla on heille tarjotusta avusta ja hoidosta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opas ahdistuneisuudesta 13–18-vuotiaille nuorille sekä koulu- ja opiskeluterveydenhoitajille ohjauksen tueksi. Tavoitteena oli oppaan avulla antaa tietoa nuorelle ahdistuksen oireista, omahoidosta ja hoitoon hakeutumisesta sekä tukea koulu- ja opiskeluterveydenhoitajia ohjauksen antamisessa.
Opinnäytetyö toteutettiin Jämsän ja Mannisen tuotekehitysprosessin mukaisesti ja toteutus sisälsi viisi eri vaihetta. Prosessi käynnistyi kehittämistarpeen tunnistamisella, jossa selvitettiin tarvetta nuorten mielenterveydestä kertovalle opinnäytetyölle. Nuorten ahdistuneisuutta opinnäytetyön aiheeksi ehdotti toimeksiantaja. Ideavaiheessa tehtiin päätös nuorten ahdistuneisuudesta kertovan oppaan tekemisestä. Luonnosteluvaiheessa tehtiin tiedonhakua ja valintoja oppaan asiasisältöön liittyen. Tässä vaiheessa alettiin myös hahmotella oppaan rakennetta. Oppaan sivukooksi valittiin A5. Ohjelmistona oppaan tekemisessä käytettiin Microsoft Powerpointia, sillä toimeksiantajalta saatiin oppaan tuottamista varten Powerpoint-mallipohja. Kehittelyvaiheessa luotiin alustava opas, jossa esitelty tieto perustui asiantuntijatietoon. Palautetta alustavasta oppaasta pyydettiin Webropol-palautekyselyllä koulu- ja opiskeluterveydenhoitajilta, joille palautekyselyn välitti toimeksiantajan yhteyshenkilö. Vastausprosentti palautekyselyssä oli noin 19 %. Viimeistelyvaiheessa palautekyselystä saatu palaute teemoiteltiin. Vastaajilta saatu palaute oli kokonaisuutena hyvin positiivista, ja tuotetta pidettiin hyödyllisenä. Palautteen ollessa suurelta osin positiivista ei oppaaseen tehty enää muutoksia.
Jatkokehitysideoiksi on esitetty tiedon lisäämistä oppaaseen uusista nuorille tarkoitetuista mielenterveyspalveluista, vastaavanlaisten oppaiden tekemistä muista nuorilla yleisesti esiintyvistä mielenterveyden häiriöistä ja oppaan kääntämistä toiselle kielelle. Näiden lisäksi Suomessa voitaisiin tutkia enemmän sitä, millaisia kokemuksia ahdistuneilla nuorilla on heille tarjotusta avusta ja hoidosta.