Itsemyötätunnon kehittämisen vaikutus työntekijän stressin hallinnan työkaluna ja työuupumuksen ehkäisykeinona
Helansuo, Laura (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051411797
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051411797
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia voisiko itsemyötätunnon kehittämisen avulla ehkäistä Suomen työikäisen väestö jaksamisen haasteita. Aihe valikoitui tekijän henkilöstöhallinnon työn sekä aiheen ajankohtaisuuden vuoksi. Opinnäytetyö tietoperustan tutkiminen aloitettiin keväällä 2023 ja opinnäytetyö tutkimuksineen valmistui keväällä 2024.
Suomen työelämä on muuttunut viimeisten vuosikymmenien ajan vauhdikkaasti ja yhä useampi suomalainen jää pitkittyneelle sairaslomalle työelämästä ”mielenterveyden- ja käyttäytymisen häiriöt” diagnoosin vuoksi. Kansaneläkelaitos kertoi vuonna 2024, että kyseisen diagnoosiluokan maksettuja etuuksia vuonna 2023 oli yhteensä 293 768 113 €. Tämä on yli kolmasosa kaikista maksetuista sairaspäivärahoista. Lisäksi kyseinen diagnoosiryhmä on suurin, jonka perusteella sairaspäivärahoja maksettiin. Näistä Kansaneläkelaitoksen tilastoista voisi päätellä työikäisen väestön uupumista sekä jaksamisen haasteiden kokemista mittavissa määrin.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin seuraavia aiheita työelämän näkökulmasta: stressi, pitkittynyt stressi, psyykkinen kuormittuneisuus, huijarisyndrooma, kontrollin tarve, perfektionismi sekä työuupumus. On tärkeää tarkastella Suomen työikäisien työkuntoa eri näkökulmista. Lisäksi tutkimuksella haluttiin pohtia monipuolisesti konkreettisia työkaluja työelämän kehittämiseen.
Opinnäytetyössä tutkittiin itsemyötätuntoisia ja psykologisen joustavuuden menetelmiä, jotka ovat vahvasti liitoksissa kognitiivisen käyttäytymisterapian uuden aallon hyväksymis- ja omistautumisterapiaan. Tutkimusta itsemyötätunnon kehittämisen mahdollisista positiivisista vaikutuksista työelämän haasteiden ehkäisykeinona lähdettiin toteuttamaan laadullisen, monivaiheisen tutkimuksen kautta. Tutkimukseen valittiin mukaan kolme henkilöä, joilla oli erilaiset taustat sekä työtehtävät. Tutkimukseen sisältyi alkuhaastattelu sekä tutkijan kasaama harjoituskirja, jonka tarkoituksena oli opastaa tutkittaville henkilöille harjoituksia itsemyötätunnon kehittämiseen. Tutkimus kesti yhteensä neljä viikkoa keväällä 2024, jonka aikana tutkittavat harjoittelivat oman arkensa tilanteiden kautta itsemyötätuntoa. Viimeisellä viikolla tutkittavat reflektoivat menetelmien hyödyllisyyttä. Tutkija vertasi tutkittavien haastatteluiden vastauksia sekä reflektointeja yksiköiden ja teki analyysin niiden perusteella hyödyntäen kognitiivisen käyttäytymisterapian kirjallisuutta.
Tutkimuksen tuloksen sekä aikaisemmin aiheesta tehtyjen tutkimuksien perusteella lopputulos oli, että itsemyötätuntoiset sekä psykologisen joustavuuden menetelmät voivat olla hyödyllisiä työssä koetun stressin ja uupumuksen ehkäisykeinoja. Tutkimuksen tulokset on pyritty perustelemaan alan ammattilaisten tuottamien tutkimusten sekä kirjallisuuden pohjalta.
Suomen työelämä on muuttunut viimeisten vuosikymmenien ajan vauhdikkaasti ja yhä useampi suomalainen jää pitkittyneelle sairaslomalle työelämästä ”mielenterveyden- ja käyttäytymisen häiriöt” diagnoosin vuoksi. Kansaneläkelaitos kertoi vuonna 2024, että kyseisen diagnoosiluokan maksettuja etuuksia vuonna 2023 oli yhteensä 293 768 113 €. Tämä on yli kolmasosa kaikista maksetuista sairaspäivärahoista. Lisäksi kyseinen diagnoosiryhmä on suurin, jonka perusteella sairaspäivärahoja maksettiin. Näistä Kansaneläkelaitoksen tilastoista voisi päätellä työikäisen väestön uupumista sekä jaksamisen haasteiden kokemista mittavissa määrin.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin seuraavia aiheita työelämän näkökulmasta: stressi, pitkittynyt stressi, psyykkinen kuormittuneisuus, huijarisyndrooma, kontrollin tarve, perfektionismi sekä työuupumus. On tärkeää tarkastella Suomen työikäisien työkuntoa eri näkökulmista. Lisäksi tutkimuksella haluttiin pohtia monipuolisesti konkreettisia työkaluja työelämän kehittämiseen.
Opinnäytetyössä tutkittiin itsemyötätuntoisia ja psykologisen joustavuuden menetelmiä, jotka ovat vahvasti liitoksissa kognitiivisen käyttäytymisterapian uuden aallon hyväksymis- ja omistautumisterapiaan. Tutkimusta itsemyötätunnon kehittämisen mahdollisista positiivisista vaikutuksista työelämän haasteiden ehkäisykeinona lähdettiin toteuttamaan laadullisen, monivaiheisen tutkimuksen kautta. Tutkimukseen valittiin mukaan kolme henkilöä, joilla oli erilaiset taustat sekä työtehtävät. Tutkimukseen sisältyi alkuhaastattelu sekä tutkijan kasaama harjoituskirja, jonka tarkoituksena oli opastaa tutkittaville henkilöille harjoituksia itsemyötätunnon kehittämiseen. Tutkimus kesti yhteensä neljä viikkoa keväällä 2024, jonka aikana tutkittavat harjoittelivat oman arkensa tilanteiden kautta itsemyötätuntoa. Viimeisellä viikolla tutkittavat reflektoivat menetelmien hyödyllisyyttä. Tutkija vertasi tutkittavien haastatteluiden vastauksia sekä reflektointeja yksiköiden ja teki analyysin niiden perusteella hyödyntäen kognitiivisen käyttäytymisterapian kirjallisuutta.
Tutkimuksen tuloksen sekä aikaisemmin aiheesta tehtyjen tutkimuksien perusteella lopputulos oli, että itsemyötätuntoiset sekä psykologisen joustavuuden menetelmät voivat olla hyödyllisiä työssä koetun stressin ja uupumuksen ehkäisykeinoja. Tutkimuksen tulokset on pyritty perustelemaan alan ammattilaisten tuottamien tutkimusten sekä kirjallisuuden pohjalta.