Liito-oravan (Pteromys volans) elinympäristömallitus Pirkanmaalla

Abstract

Liito-orava (Pteromys volans) on vanhoissa ja varttuneissa kuusisekametsissä viihtyvä uhanalainen laji, joka on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu. Tutkimusten perusteella lajin esiintymistä ennustavat metsän kehitysaste, kuusen ja lehtipuiden osuus kokonaispuustosta sekä sopivien kolopuiden esiintyminen. Liito-orava on otettava huomioon metsänhoidollisissa toimenpiteissä muun muassa rajaamalla lisääntymis- ja levähdyspaikat käsittelyjen ulkopuolelle.

Opinnäytetyössä luotiin metsävaratietoon perustuva elinympäristömalli osana hanketta, jossa selvitetään mahdollisuutta kompensoida liito-oravan heikentyneitä elinympäristöjä pöntöttämällä. Elinympäristömallin rakentamiseen käytettiin Suomen metsäkeskuksen ja Maanmittauslaitoksen avoimia paikkatietoaineistoja, ja se toteutettiin QGIS-ohjelmalla. Paikkatietoanalyysin tuloksena muodostui vektorimuotoinen teemakartta.

Mallituksessa Lempäälän kunnan alue jaettiin kahdeksaan elinympäristöluokkaan, joista kuusi on kokonaan tai osittain metsäisiä. Nämä luokat kertovat alueen potentiaalisesta soveltuvuudesta liito-oravan elinympäristöksi. Kun mallituksessa koostetun teemakartan elinympäristöluokkia verrattiin vääräväri-ilmakuviin, todettiin mallin vastaavan todellista metsikkörakennetta varsin hyvin.

Elinympäristömalli mahdollistaa metsän rakenteen tarkastelun liito-oravan elinympäristöjen näkökulmasta yhtä kiinteistöä laajemmalta alueelta. Tämä on hyödyllistä esimerkiksi silloin, kun pyritään vähentämään hakkuiden aiheuttamaa elinympäristöjen pirstoutumista.

Tätä mallia ei suunniteltu automaattisesti päivittyväksi. Koska hakkuut muuttavat metsämaisemaa jatkuvasti, vanhenee malli alle kymmenessä vuodessa. Elinympäristömallin tarkkuus paranisi, jos metsävaratiedossa olisi eritelty koivu muista lehtipuista. Jatkossa tässä työssä laadittua liito-oravan elinympäristömallia käytetään Tampereen ammattikorkeakoululla kartoitettaessa sopivia paikkoja liito-oravapöntöille.

In this thesis a habitat model based on open forest resource data was created. This thesis was part of a project where the possibility of compensating Siberian flying squirrel habitat loss with nesting boxes was being examined. The habitat model was built using Finnish Forest Center’s and National Land Survey of Finland’s open geographic datasets and it was made with QGIS program. A thematic map in vector format was created as a result of spatial analysis.

In this habitat modelling, the municipality of Lempäälä was divided into eight habitat categories. Six of these categories were entirely of partially forested. The habitat categories depict each areas potential suitability for Siberian flying squirrel’s habitat. The results of habitat modelling were compared to false colour aerial photographs. Based on this comparison it can be said that the habitat model corresponds quite well to the actual forest structure.

The created habitat model enables the examination of the forest structure from the viewpoint of Siberian flying squirrel on a larger area than one forest estate. This is helpful especially when trying to minimise habitat loss or fragmentation caused by logging.

Precision of the habitat model would improve if birch was separated from other deciduous trees in the forest resource data. Next this habitat model will be used in Tampere University of Applied Sciences for mapping out suitable areas for nesting boxes for Siberian flying squirrel.