Mitä tapahtuu, kun huoli herää? : Tapaustutkimus omaishoidon tuen asiakkaita koskevien huoli-ilmoitusten käsittelyprosessista

Abstract

Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää omaishoidon tuen asiakkaita koskevien huoli-ilmoitusten nykyinen käsittelyprosessi Pirkanmaan hyvinvointialueella ja tavoitteena oli löytää kehittämisehdotuksia huoli-ilmoituskäytäntöihin. Hyvinvointialueiden prosesseja kehitetään ja yhtenäistetään. Opinnäytetyöntekijän kokemuksena oli huoli-ilmoitusten määrän kasvu. Pirkanmaan hyvin-vointialueella omaishoidon tuen asiakkaita koskevissa huoli-ilmoituksissa nähtiin olevan erityispiirteitä, jonka vuoksi opinnäytetyön aihe rajattiin koskemaan omaishoidon tuen asiakkaita koskevia huoli-ilmoituksia. Omaishoidon tuen houkuttelevuuden lisääminen on yksi hyvinvointialueen tavoite.

Opinnäytetyön kehittämismenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta, joka soveltuu hyvin prosessien kuvaamiseen. Aineistoa kerättiin sähköisellä kyselyllä. Kysely jaettiin sähköpostitse niille tahoille Pirkanmaan hyvinvointialueella, jotka huoli-ilmoituksia käsittelivät. Kyselyaineisto käsiteltiin kuvailevan analyysin keinoin pienen aineiston vuoksi (n=18). Aineistoa kerättiin myös teemahaastattelulla, joka toteutettiin parihaastatteluna. Haastatteluaineisto analysoitiin teemoittelun keinoin. Lisäksi syventävää tietoa nykyisistä käytännöistä kerättiin sähköpostitse eri ammattilaisilta sekä julkisista asiakirjoista.

Ammattilaiset tunnistavat huoli-ilmoitukset hyvin. Huoli-ilmoitukset saapuvat erilaisia kanavia pitkin ja koskevat usein omaishoitajan jaksamista tai arjessa selviytymisen haasteita. Ensihoidon rooli huoli-ilmoitusten tekijänä korostui. Prosessi oli melko selkeä, ellei kyseessä ollut haastavampi asia, kuten kaltoinkohteluun tai päihteiden käyttöön liittyvä huoli. Yhteistyön kehittäminen asiakasohjauksen ja sosiaalityön sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä osoittautui tärkeäksi. Osaamisen kehittäminen kaltoinkohtelun tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseen osoittautui oleelliseksi kehittämiskohteeksi. Tietojärjestelmien moninaisuus aiheutti haasteita. Yhtenäisiä toimintakäytäntöjä kaivattiin huoli-ilmoitusten käsittelyyn.

The purpose of this thesis was to investigate the current handling process of the notifications of concern about informal care support customers in the Wellbeing Services County of Pirkanmaa. Furthermore, the aim was to identify opportunities to improve the practices involved with notifications of concern. The processes in the Wellbeing Services Counties are being developed and standardized. The author of this thesis had noticed an increase in the amount of notifications of concern. Certain distinctive features were found in the notifications of concern about informal care support customers in the Wellbeing Services County of Pirkanmaa, which is why the subject of this thesis was narrowed to cover specifically the notifications of concern about informal care support customers. Increasing the attractiveness of informal care support is one of the Wellbeing Services County’s aims.

This study employs case study methodology, which is well suited for describing processes. The research data was collected through an email questionnaire. The questionnaire was distributed to professionals handling the notifications of concern in the Wellbeing Services County of Pirkanmaa. Descriptive analysis was used due to the small amount of data (n=18). The data was also collected through semi-structured interview, which was conducted as a pair interview. Thematic analysis was employed in analyzing the interview data. In addition, further information about the current practices was collected via email from various professionals as well as from public documents.

Professionals recognize the notifications of concern well. The notifications are received via various channels and often deal with informal carer’s coping and challenges of daily life. The role of emergency care in submitting notifications of concern was highlighted. The process was quite clear, unless the issue was more complicated, for instance concern connected to abuse or substance use. Developing cooperation with customer assistance and social work as well as with health and social services proved to be important. Furthermore, enhancing competence in recognizing abuse and intervening in abusive behavior were observed as an essential area of development. The use of several different information systems caused challenges. More uniform practices were needed in the handling process of notifications of concern.