Perehdytys työhyvinvointitoiminnan välineenä – Opas ikäihmisten palveluasumisen yksikköön
Salopuro, Sanni (2024)
Salopuro, Sanni
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512246
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512246
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää Attendon ikäihmisten tehostetun asumispalveluyksikön henkilöstön työhyvinvointia ja -tyytyväisyyttä perehdytystoimintaa kehittämällä. Tarve kehittämistyölle oli noussut esiin yksikön
työhyvinvointikyselyssä viime syksynä. Tilaajan edustajana toimineen yksikön
esihenkilön kanssa sovittu tavoite oli lähtötilanteessa melko laaja ja epätarkka,
joten opinnäytetyön prosessin tarkoituksena oli myös tarkentaa kehittämisen
kohdetta ja vastata mahdollisimman tarkasti työyhteisön tarpeisiin.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä konstruktivistisen mallin mukaan.
Kehittämistyön tarkkaa tarvetta tutkittiin prosessin työstövaiheen alussa työyksikön henkilöstön avulla ryhmäkeskustelun sekä kyselytutkimuksen menetelmin. Tutkimustyön tuloksena kehittämistyön tärkeimmiksi kohteiksi nousivat
yksikön perehdytyskäytäntöjen sekä -materiaalien kehittäminen, rakenteiden
selkeyttäminen sekä perehdyttämistoiminnan suunnitelmallisuuden tukeminen.
Työstövaiheen edetessä yksikön työnjakoa selkeytettiin dialogisen keskustelun menetelmin yhdessä henkilöstön kanssa. Kehittämistä jatkettiin edelleen
yksilöhaastattelun menetelmällä. Kerätyn tiedon pohjalta luotiin työnjaon selkeyttämisen vastuutehtävän kuvauksen malli, jonka käyttöä testattiin yksilöohjauksen menetelmällä.
Prosessin aikana kirkastuneiden kehittämistarpeiden myötä yksikköön päädyttiin luomaan opas, joka ohjaa perehdytystoiminnan kehittämiseen yksikössä.
Opas sisältää toimintaohjeet sekä erilaisia mallipohjia ja menetelmäohjeita,
joiden avulla yksikössä voidaan luoda ja toteuttaa perehdytystoiminnan kehittämissuunnitelma. Opas on luotu case-yksikössä esiin nousseiden tarpeiden
pohjalta, mutta se on muotoiltu niin, että sitä voidaan hyödyntää myös muissa
samankaltaisissa sosiaalipalveluiden yksiköissä.
työhyvinvointikyselyssä viime syksynä. Tilaajan edustajana toimineen yksikön
esihenkilön kanssa sovittu tavoite oli lähtötilanteessa melko laaja ja epätarkka,
joten opinnäytetyön prosessin tarkoituksena oli myös tarkentaa kehittämisen
kohdetta ja vastata mahdollisimman tarkasti työyhteisön tarpeisiin.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä konstruktivistisen mallin mukaan.
Kehittämistyön tarkkaa tarvetta tutkittiin prosessin työstövaiheen alussa työyksikön henkilöstön avulla ryhmäkeskustelun sekä kyselytutkimuksen menetelmin. Tutkimustyön tuloksena kehittämistyön tärkeimmiksi kohteiksi nousivat
yksikön perehdytyskäytäntöjen sekä -materiaalien kehittäminen, rakenteiden
selkeyttäminen sekä perehdyttämistoiminnan suunnitelmallisuuden tukeminen.
Työstövaiheen edetessä yksikön työnjakoa selkeytettiin dialogisen keskustelun menetelmin yhdessä henkilöstön kanssa. Kehittämistä jatkettiin edelleen
yksilöhaastattelun menetelmällä. Kerätyn tiedon pohjalta luotiin työnjaon selkeyttämisen vastuutehtävän kuvauksen malli, jonka käyttöä testattiin yksilöohjauksen menetelmällä.
Prosessin aikana kirkastuneiden kehittämistarpeiden myötä yksikköön päädyttiin luomaan opas, joka ohjaa perehdytystoiminnan kehittämiseen yksikössä.
Opas sisältää toimintaohjeet sekä erilaisia mallipohjia ja menetelmäohjeita,
joiden avulla yksikössä voidaan luoda ja toteuttaa perehdytystoiminnan kehittämissuunnitelma. Opas on luotu case-yksikössä esiin nousseiden tarpeiden
pohjalta, mutta se on muotoiltu niin, että sitä voidaan hyödyntää myös muissa
samankaltaisissa sosiaalipalveluiden yksiköissä.