Yrityskohtaisen sopimisen vaikutus työntekijäkokemukseen : tutkimus yrityksen työehtosopimustilanteen vaikutuksesta työntekijän suositteluindeksiin

Abstract

Opinnäytetyössä selvitettiin, onko yrityskohtaisella työehtosopimuksella tilastollisesti merkitsevää vaikutusta työntekijäkokemukseen. Toissijaisesti selvitettiin, vaikuttaako työntekijäkokemukseen työntekijän ikä, sukupuoli, asemataso, koulutustaso, maakunta tai etätyön määrä.

Kehittämistehtävässä tuotiin esiin myös yhteys, jonka perusteella työntekijäkokemuksen parantaminen kannattaa paitsi työhyvinvoinnin, myös tuottavuuden näkökulmasta.

Työssä tutkittiin ylempien toimihenkilöiden ja tietoalan työntekijöiden työntekijäkokemusta, jota verrattiin ensisijaisesti vastaajan työnantajan työehtosopimustilanteeseen. Sopimustilanteen kategorioina olivat yrityskohtainen työehtosopimus, valtakunnallinen työehtosopimus tai ei työehtosopimusta.

Työntekijäkokemusta mitattiin työntekijän suositteluindeksillä eli eNPS:llä. Vastauksia saatiin 1 889. Vastaukset kerättiin kuudesta yrityksestä, yhteistyössä henkilöstöhallintojen kanssa, sekä kahden työehtosopimuksettoman sopimusalan ylemmiltä toimihenkilöiltä. Kyselyyn osallistuneet yritykset ovat joko Teknologiateollisuus ry:n tai Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n jäseniä.

Tulosten analysoinnin perusteella yrityskohtaisella työehtosopimuksella on tilastollisesti merkitsevä positiivinen vaikutus työntekijäkokemukseen. Sillä, onko työntekijä valtakunnallisen työehtosopimuksen piirissä tai täysin ilman työehtosopimusta, ei tutkimuksen mukaan ole vaikutusta työntekijän suositteluindeksiin.

Kyselyssä olleista taustamuuttujista asematasolla oli tilastollisesti merkitsevä lineaarinen vaikutus työntekijäkokemukseen. Muilla muuttujilla ei merkitsevää yhteyttä tarkemman tarkastelun perusteella löytynyt.

Tulosten perusteella tehtiin kehitysehdotukset toiminnan kehittämiseksi työn tilaajalle.

The thesis investigated whether the company-specific collective agreement has a statistically significant effect on the employee experience. Secondly, it was investigated whether the employee experience is affected by the employee's age, gender, position level, education level, province or the amount of remote work.

In the development task, a connection was also brought out, based on which improving the employee experience is worthwhile not only from the perspective of work well-being, but also from the perspective of productivity.

The work investigated the employee experience of senior salaried emloyees and employees in the IT services industry, which was primarily compared to the collective agreement situation of the defendant's employer. The categories of the contractual situation were company-specific collective agreement, national collective agreement or no collective agreement.

Employee experience was measured with the employee Net Promoter Score i.e. eNPS. 1,889 responses were received. Responses were collected from six companies, in cooperation with human resources administrations, and from senior salaried employees of two contract sectors without a collective agreement. The companies that participated in the survey are either members of Technology Industries of Finland or Technology Industry Employers of Finland.

Based on the analysis of the results, the company-specific collective agreement has a statistically significant positive effect on the employee experience. According to the study, whether an employee is covered by a national collective agreement or completely without a collective agreement has no effect on the employee's recommendation index.

Of the background variables in the survey, the station level had a statistically significant linear effect on the employee experience. No significant connection was found for the other variables based on a closer examination.

Based on the results, development proposals were made for the development of operations for the client.