Tekoälyohjatut sijoitusrahastot
Arminen, Henri (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512222
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512222
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten tekoäly on käytössä sijoitusmaailmassa. Sijoitusmarkkinoilta löytyy pieni joukko rahastoja, jotka käyttävät tekoälyalgoritmeja sijoitusprosessissaan. Opinnäytetyön päätavoite on saada vastaus sille, miten tekoälyä voidaan käyttää rahastojen hoitoon, sekä miten tekoälyn käyttö vaikuttaa rahastojen suoriutumiseen. Tarkoituksena on antaa lukijalle selkeä kuva tekoälyn ohjaamien rahastojen nykytilasta ja niiden potentiaalisuudesta.
Opinnäytetyössä tarkastellaan sijoitusrahastoja ja tekoälyä näihin liittyviin kirjallisiin- ja verkkolähteisiin perustuen. Työ on tapaustutkimus, jossa tarkastellaan tutkimukseen valittujen tekoälyä hyödyntävien sijoitusrahastojen sijoitusstrategiaa ja tavoitteita, sekä niiden tekoälyn käyttöä. Tutkimuksessa vertaillaan myös rahastojen suoriutumista tunnuslukujen avulla.
Tutkimukseen valitut rahastot ovat Amplify ETFs:n hallinnoima AI powered Equity ETF, WisdomTreen hallinnoima U.S. AI Enhanced Value Fund, Qraft AI ETFs:n AI Enhanced U.S. Large Cap Momentum ETF, sekä VanEck:n hallinnoima Social Sentiment ETF. Kaikki valitut rahastot ovat Yhdysvalloissa toimivia ETF-rahastoja. Laajempaa markkinaa tutkimuksessa edustaa vertailuun käytetty yhdysvaltalainen S&P 500-indeksi. Tutkimuksessa käytetty tarkastelujakso on 28.2.2022 – 29.2.2024.
Tutkimuksen perusteella tekoälyn toiminnasta sijoitusrahastojen hoidossa on vaikea tehdä vielä suurempia johtopäätöksiä. Tulosten perusteella tekoälyä voidaan käyttää rahastojen hoidossa erityisesti tehostamaan datan keräystä ja analysointia. Tutkimuksessa kävi kuitenkin myös ilmi, että rahastojen suoriutuminen ei ole tasaista ja, että rahastojen menestykseen on todennäköisesti vaikuttanut enemmän rahaston sijoitusstrategia, kuin itse tekoälyn käyttö. Rahastot eivät myöskään pystyneet suoriutumaan markkinoita paremmin tarkastelujakson tuotollisesti vaikeampina aikoina, vaan niiden kehitys oli indeksin kanssa samankaltaista.
Tuloksellisesti valituista neljästä rahastosta vain yksi pystyi voittamaan vertailuindeksin, kahden rahaston jäädessä tarkastelujaksolla jopa hieman tappiolle. Myös riskikorjattujen tuottojen osalta vain yksi rahasto pystyi suoriutumaan hyvin.
Tutkimuksesta saadaan kuitenkin selvyys sille, että tekoälyllä on potentiaalia rahastojen hoidossa markkinoita suurempien tuottojen saavuttamiseksi. Tekoälyllä on kuitenkin vielä paljon kehityttävää, jotta siitä saadaan maksimaalinen hyöty irti sijoitusmaailman näkökulmasta. Opinnäytetyössä esitetyt tulokset eivät tue sitä näkemystä, että tekoälyn ohjaamat rahastot olisivat sijoittajan näkökulmasta perinteisiä rahastoja houkuttelevampi vaihtoehto.
Opinnäytetyössä tarkastellaan sijoitusrahastoja ja tekoälyä näihin liittyviin kirjallisiin- ja verkkolähteisiin perustuen. Työ on tapaustutkimus, jossa tarkastellaan tutkimukseen valittujen tekoälyä hyödyntävien sijoitusrahastojen sijoitusstrategiaa ja tavoitteita, sekä niiden tekoälyn käyttöä. Tutkimuksessa vertaillaan myös rahastojen suoriutumista tunnuslukujen avulla.
Tutkimukseen valitut rahastot ovat Amplify ETFs:n hallinnoima AI powered Equity ETF, WisdomTreen hallinnoima U.S. AI Enhanced Value Fund, Qraft AI ETFs:n AI Enhanced U.S. Large Cap Momentum ETF, sekä VanEck:n hallinnoima Social Sentiment ETF. Kaikki valitut rahastot ovat Yhdysvalloissa toimivia ETF-rahastoja. Laajempaa markkinaa tutkimuksessa edustaa vertailuun käytetty yhdysvaltalainen S&P 500-indeksi. Tutkimuksessa käytetty tarkastelujakso on 28.2.2022 – 29.2.2024.
Tutkimuksen perusteella tekoälyn toiminnasta sijoitusrahastojen hoidossa on vaikea tehdä vielä suurempia johtopäätöksiä. Tulosten perusteella tekoälyä voidaan käyttää rahastojen hoidossa erityisesti tehostamaan datan keräystä ja analysointia. Tutkimuksessa kävi kuitenkin myös ilmi, että rahastojen suoriutuminen ei ole tasaista ja, että rahastojen menestykseen on todennäköisesti vaikuttanut enemmän rahaston sijoitusstrategia, kuin itse tekoälyn käyttö. Rahastot eivät myöskään pystyneet suoriutumaan markkinoita paremmin tarkastelujakson tuotollisesti vaikeampina aikoina, vaan niiden kehitys oli indeksin kanssa samankaltaista.
Tuloksellisesti valituista neljästä rahastosta vain yksi pystyi voittamaan vertailuindeksin, kahden rahaston jäädessä tarkastelujaksolla jopa hieman tappiolle. Myös riskikorjattujen tuottojen osalta vain yksi rahasto pystyi suoriutumaan hyvin.
Tutkimuksesta saadaan kuitenkin selvyys sille, että tekoälyllä on potentiaalia rahastojen hoidossa markkinoita suurempien tuottojen saavuttamiseksi. Tekoälyllä on kuitenkin vielä paljon kehityttävää, jotta siitä saadaan maksimaalinen hyöty irti sijoitusmaailman näkökulmasta. Opinnäytetyössä esitetyt tulokset eivät tue sitä näkemystä, että tekoälyn ohjaamat rahastot olisivat sijoittajan näkökulmasta perinteisiä rahastoja houkuttelevampi vaihtoehto.