Ilmanvaihdon lämmitysverkoston energiaoptimointi
Stengård, Kamilla (2024)
Stengård, Kamilla
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512179
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512179
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli tutkia, paljonko energianoptimointi vaikuttaa pilottikohteen energiankulutukseen ja millaisia säästöjä on mahdollista saada. Optimointiohjelmisto asennettiin kohteen rakennusautomaatioon ja energiankulutusta mitattiin energiamittarien avulla. Pilottikohteena oli koulu Pirkanmaalla ja kohteessa oli 13 ilmanvaihtokonetta ja kaksi ilmanvaihdon lämmitysverkostoa.
Ilmanvaihtoverkoston energiankulutus ei ole yhtä suurta kuin esimerkiksi lämmitysverkoston, kuten patteriverkoston tai lattialämmitysverkoston, energiankulutus. Tämän vuoksi ilmanvaihtoverkoston optimointi ei tarjoa niin isoa säästöä kuin lämmitysverkoston optimointi, koska lämmitysverkostoilla on suurempi energiankäyttö. Optimointi on kuitenkin tärkeää, jotta saadaan säästöjä rahallisesti ja ympäristöystävällisyys paranee. Säästöpotentiaali on pienempi ilmanvaihdon lämmitysverkostoissa, mutta silti kannattavaa, jotta energiaa ei mene hukkaan.
Työssä käsiteltiin kaukolämmön ja rakennusautomaation toimintaa sekä pilottikohteen ilmanvaihtoa ja lämmönjakotapaa. Pilottikohteesta kerättiin dataa lämmityskauden aikana ja tätä mittausta on tarkoitus jatkaa vielä opinnäytetyön jälkeenkin. Datan avulla tehdään vertailua, miten optimointi vaikutti pilottikohteen energiankulutukseen ja millaisia säästöpotentiaaleja on mahdollista saada.
Tuloksena saatiin ensimmäisestä ilmanvaihdon lämmitysverkostosta jopa 17 % säästöä päivittäiseen energiankulutukseen. Ensimmäisessä lämmitysverkostossa saatiin lisäksi paluuveden lämpötilaa 4,0°C matalammaksi. Toisessa ilmanvaihdon lämmitysverkostossa saatiin päivittäiseen energiankulutukseen noin 3 % säästö ja paluuveden lämpötila laski mittausajanjakson aikana 2,7°C. Yhteensä optimointi säästi mittausajanjakson aikana noin 10 % päivittäisestä energiankulutuksesta ilmanvaihdon lämmitysverkoston osalta.
Ilmanvaihtoverkoston energiankulutus ei ole yhtä suurta kuin esimerkiksi lämmitysverkoston, kuten patteriverkoston tai lattialämmitysverkoston, energiankulutus. Tämän vuoksi ilmanvaihtoverkoston optimointi ei tarjoa niin isoa säästöä kuin lämmitysverkoston optimointi, koska lämmitysverkostoilla on suurempi energiankäyttö. Optimointi on kuitenkin tärkeää, jotta saadaan säästöjä rahallisesti ja ympäristöystävällisyys paranee. Säästöpotentiaali on pienempi ilmanvaihdon lämmitysverkostoissa, mutta silti kannattavaa, jotta energiaa ei mene hukkaan.
Työssä käsiteltiin kaukolämmön ja rakennusautomaation toimintaa sekä pilottikohteen ilmanvaihtoa ja lämmönjakotapaa. Pilottikohteesta kerättiin dataa lämmityskauden aikana ja tätä mittausta on tarkoitus jatkaa vielä opinnäytetyön jälkeenkin. Datan avulla tehdään vertailua, miten optimointi vaikutti pilottikohteen energiankulutukseen ja millaisia säästöpotentiaaleja on mahdollista saada.
Tuloksena saatiin ensimmäisestä ilmanvaihdon lämmitysverkostosta jopa 17 % säästöä päivittäiseen energiankulutukseen. Ensimmäisessä lämmitysverkostossa saatiin lisäksi paluuveden lämpötilaa 4,0°C matalammaksi. Toisessa ilmanvaihdon lämmitysverkostossa saatiin päivittäiseen energiankulutukseen noin 3 % säästö ja paluuveden lämpötila laski mittausajanjakson aikana 2,7°C. Yhteensä optimointi säästi mittausajanjakson aikana noin 10 % päivittäisestä energiankulutuksesta ilmanvaihdon lämmitysverkoston osalta.