Varhaisen kuntoutusprotokollan implementoinnin arviointi TYKS lasten ja nuorten teho-osastolla
Vuorisalo, Susanne (2024)
Vuorisalo, Susanne
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051612422
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051612422
Tiivistelmä
Turun yliopistollisen keskussairaalan lasten ja nuorten teho-osastolla muodostui tarve arvioida heillä 1/2020 käyttöönotetun kuntoutusprotokollan implementointia. Kehittämistehtävän tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia kuntoutusprotokollan käytöstä on, millaisia haasteita protokollan käyttöön liittyy, miten kuntoutusprotokollan käyttöä voidaan edistää ja miten implementointi toteutettiin. Kehittämistehtävän tavoitteena oli tuottaa tietoa, jolla voidaan kehittää kuntoutusprotokollan käyttöä TYKS lasten ja nuorten teho-osastolla ja sen kautta tukea kriittisesti sairaiden lasten ja nuorten laadukasta hoitoa.
Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat Turun yliopistollisen keskussairaalan lasten ja nuorten teho-osastolla työskentelevät sairaanhoitajat (n25). Tutkimusaineisto kerättiin työpajamenetelmällä. Projektipäällikön työpajoissa tekemät muistiinpanot, sekä työpajojen nauhoitukset toimivat projektin aineistona. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui laadullinen tutkimus. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Valitulla tutkimusmenetelmällä voitiin todeta, että kuntouttava työote on lisääntynyt lasten teho-osastolla protokollan myötä, eli protokollan implementointi on onnistunut. Protokollan käyttöä lisääviä tekijöitä ovat muun muassa riittävät resurssit, työntekijöiden motivaatio, työstä saatava palaute, toimiva potilastietojärjestelmä ja välineistö, sekä hyvä monialainen yhteistyö ja kommunikointi. Tutkimustulosten perusteella arvioitiin, että kuntoutukseen, työntekijöiden ergonomiaan ja protokollan käyttöön liittyvää koulutusta olisi hyvä olla enemmän ja että uusien työntekijöiden perehdyttämiseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Tärkeäksi asiaksi koettiin protokollan jatkuva arviointi ja kehittäminen.
Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat Turun yliopistollisen keskussairaalan lasten ja nuorten teho-osastolla työskentelevät sairaanhoitajat (n25). Tutkimusaineisto kerättiin työpajamenetelmällä. Projektipäällikön työpajoissa tekemät muistiinpanot, sekä työpajojen nauhoitukset toimivat projektin aineistona. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui laadullinen tutkimus. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Valitulla tutkimusmenetelmällä voitiin todeta, että kuntouttava työote on lisääntynyt lasten teho-osastolla protokollan myötä, eli protokollan implementointi on onnistunut. Protokollan käyttöä lisääviä tekijöitä ovat muun muassa riittävät resurssit, työntekijöiden motivaatio, työstä saatava palaute, toimiva potilastietojärjestelmä ja välineistö, sekä hyvä monialainen yhteistyö ja kommunikointi. Tutkimustulosten perusteella arvioitiin, että kuntoutukseen, työntekijöiden ergonomiaan ja protokollan käyttöön liittyvää koulutusta olisi hyvä olla enemmän ja että uusien työntekijöiden perehdyttämiseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Tärkeäksi asiaksi koettiin protokollan jatkuva arviointi ja kehittäminen.