Nuorten masennuksen interventio IPC-N osana opiskeluhuollon kuraattorien työtä: kokemuksia Kymenlaakson hyvinvointialueelta
Kylliäinen, Mari (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051612512
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051612512
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa tietoa suhteellisen uuden, 12–18-vuotiaille nuorille masennuksen hoitoon ja ehkäisyyn tarkoitetun IPC-N-menetelmän käytettävyydestä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä ovat Kymenlaakson hyvinvointialueen opiskeluhuollon kuraattoreiden kokemukset menetelmän käytöstä. Ovatko he kokeneet menetelmän avulla voineensa auttaa asiakkaita, mitä haasteita he ovat kokeneet, sekä mitä kehittämisideoita heillä on menetelmää koskien.
Kvantitatiivisessa, eli määrällisessä tutkimuksessa tutkittava kohderyhmä olivat siis Kymenlaakson hyvinvointialueella työskentelevät opiskeluhuollon kuraattorit. He työskentelevät sekä peruskouluissa, että ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa. Heille lähetettiin sähköpostitse anonyymisti täytettävä webropol-kyselylinkki. Kysely sisälsi niin suljettuja, kuin avoimiakin kysymyksiä, josta saadun aineiston käsittelin webropolin omassa tilasto-ohjelmassa, sekä avoimien kysymysten osalta sisällönanalyysiä käyttäen.
Kyselyn perusteella osa koki menetelmän olevan työläs, sekä osin vaikeasti ymmärrettävä. Osa koki menetelmän materiaalit epäselviksi, sekä että vastausten löytäminen omiin kysymyksiin oli vaikeaa. Sopivien asiakkaiden löytyminen, sekä viikoittaisten tapaamisten aikataulutus koettiin suurien asiakasmäärien takia vaikeaksi. Asiakkaiden sitoutumattomuus koettiin myös haasteeksi.
Enemmistö kyselyyn vastanneista koki kuitenkin menetelmän hyödylliseksi ja vakiintuneeksi osaksi omaa työtä. Hyödylliseksi koettiin menetelmän selkeä struktuuri, sekä valmiit tehtävät, joita voi käyttää osana työtä, myös ilman menetelmän läpikäyntiä. Menetelmän avulla työntekijät kokivat pääsevänsä nopeammin kiinni asiakkaan haasteiden syihin ja näin ollen kokivat myös voivansa auttaa asiakasta haasteiden kanssa paremmin. Kehittämisen näkökulmasta useimmiten vastauksista nousi esiin menetelmän käyttöä ohjaavien materiaalien selkeyttämisen tarve.
Kvantitatiivisessa, eli määrällisessä tutkimuksessa tutkittava kohderyhmä olivat siis Kymenlaakson hyvinvointialueella työskentelevät opiskeluhuollon kuraattorit. He työskentelevät sekä peruskouluissa, että ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa. Heille lähetettiin sähköpostitse anonyymisti täytettävä webropol-kyselylinkki. Kysely sisälsi niin suljettuja, kuin avoimiakin kysymyksiä, josta saadun aineiston käsittelin webropolin omassa tilasto-ohjelmassa, sekä avoimien kysymysten osalta sisällönanalyysiä käyttäen.
Kyselyn perusteella osa koki menetelmän olevan työläs, sekä osin vaikeasti ymmärrettävä. Osa koki menetelmän materiaalit epäselviksi, sekä että vastausten löytäminen omiin kysymyksiin oli vaikeaa. Sopivien asiakkaiden löytyminen, sekä viikoittaisten tapaamisten aikataulutus koettiin suurien asiakasmäärien takia vaikeaksi. Asiakkaiden sitoutumattomuus koettiin myös haasteeksi.
Enemmistö kyselyyn vastanneista koki kuitenkin menetelmän hyödylliseksi ja vakiintuneeksi osaksi omaa työtä. Hyödylliseksi koettiin menetelmän selkeä struktuuri, sekä valmiit tehtävät, joita voi käyttää osana työtä, myös ilman menetelmän läpikäyntiä. Menetelmän avulla työntekijät kokivat pääsevänsä nopeammin kiinni asiakkaan haasteiden syihin ja näin ollen kokivat myös voivansa auttaa asiakasta haasteiden kanssa paremmin. Kehittämisen näkökulmasta useimmiten vastauksista nousi esiin menetelmän käyttöä ohjaavien materiaalien selkeyttämisen tarve.