Tekoälyn hyödyntäminen sisäilman laatudatan analysoinnissa
Saarela, Sakke (2024)
Saarela, Sakke
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051612535
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051612535
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin tekoälyn käyttöä sisäilman laatudatan analysoinnissa, pyrkien osoittamaan, miten tekoäly voi helpottaa ja nopeuttaa analysointiprosesseja. Tekoälyn soveltaminen sisäilman laadun seurantaan tarjoaa mahdollisuuden parantaa analyysien tehokkuutta ja luotettavuutta, erityisesti suurten ja jatkuvasti kerättävien datamäärien kohdalla.
Opinnäytetyössäni tavoitteena oli selvittää, kuinka tekoäly voi auttaa sisäilman laadun analysoinnissa ja miten se voi tuoda esiin mahdollisia parannuskeinoja nykyisiin menetelmiin. Opinnäytetyöraportin alussa keskitytään sisäilman laatuun ja siihen vaikuttaviin tekijöihin, minkä jälkeen siirrytään tarkastelemaan tekoälyn ja Python-ohjelmointikielen hyödyntämistä datan analysoinnissa.
Menetelmänä käytettiin analyysia, jossa tekoälyn soveltuvuutta ja tehokkuutta testattiin erilaisten datan analysointitehtävien kautta. Tulosten perusteella tekoäly osoittautui erinomaiseksi välineeksi datan käsittelyssä, mahdollistaen nopeamman ja itsenäisemmän analysoinnin, joka voi merkittävästi tehostaa työprosesseja.
Johtopäätöksissä korostui, että tekoäly on arvokas työkalu datan analysoijille, sillä se voi vähentää manuaalista työtä ja nopeuttaa päätöksentekoa. Kehittämisehdotuksena mainittiin syvällisempi tutkimus koneoppimismallien hyödyntämisestä datan analysoinnissa, joka voi entisestään parantaa analytiikan tarkkuutta ja kattavuutta.
Opinnäytetyössäni tavoitteena oli selvittää, kuinka tekoäly voi auttaa sisäilman laadun analysoinnissa ja miten se voi tuoda esiin mahdollisia parannuskeinoja nykyisiin menetelmiin. Opinnäytetyöraportin alussa keskitytään sisäilman laatuun ja siihen vaikuttaviin tekijöihin, minkä jälkeen siirrytään tarkastelemaan tekoälyn ja Python-ohjelmointikielen hyödyntämistä datan analysoinnissa.
Menetelmänä käytettiin analyysia, jossa tekoälyn soveltuvuutta ja tehokkuutta testattiin erilaisten datan analysointitehtävien kautta. Tulosten perusteella tekoäly osoittautui erinomaiseksi välineeksi datan käsittelyssä, mahdollistaen nopeamman ja itsenäisemmän analysoinnin, joka voi merkittävästi tehostaa työprosesseja.
Johtopäätöksissä korostui, että tekoäly on arvokas työkalu datan analysoijille, sillä se voi vähentää manuaalista työtä ja nopeuttaa päätöksentekoa. Kehittämisehdotuksena mainittiin syvällisempi tutkimus koneoppimismallien hyödyntämisestä datan analysoinnissa, joka voi entisestään parantaa analytiikan tarkkuutta ja kattavuutta.