SARS-CoV-2-koronaviruksen tunnistaminen : Suomessa kliiniseen työskentelyyn hyväksytyt testit ja globaalisti kehitettyjä uusia menetelmiä

Abstract

Joulukuussa 2019 tehtiin Kiinassa ensimmäiset havainnot uudesta henkeä uhkaavasta hengitystieinfektio epidemiasta. Taudin aiheuttajaksi osoittautui ihmiselle uusi virus. Uusi virus nimettiin SARS-CoV-2-koronavirukseksi ja viruksen aiheuttama tauti sai viralliseksi nimekseen COVID-19-infektio, josta käytetään epävirallisissa yhteyksissä myös nimeä korona. Pandemiaksi COVID-19 julistettiin maaliskuussa 2020 WHO:n toimesta. Tauti on vaikuttanut maailmanlaajuisesti ja monialaisesti jo usean vuoden ajan.

Opinnäytetyöni tavoitteena oli koota yhteen aiemmin julkaistua tutkimustietoa SARS-CoV-2-viruksen tunnistusmenetelmistä, luoda rajattu kokonaiskuva aiheesta ja ryhmitellä COVID-19-testausmenetelmien joukkoa selkeyttäväksi asiakokonaisuudeksi. Tutkimuksen tarkoitus oli tuottaa kirjallinen selonteko SARS-CoV-2-viruksen eri testaustavoista sekä kartoittaa ja tuoda esiin uusia ja kehitteillä olevia COVID-19 tunnistusmenetelmiä. Tutkimus perustui pääosin aiemman tutkimustiedon analysointiin. Ilmiössä tapahtuvia muutoksia seurattiin ajantasaisesti myös median kautta.

Suomen terveydenhuollossa SARS-CoV-2-koronaviruksen aiheuttama tartunta voidaan virallisesti todeta PCR-testillä tai antigeenitestillä ja sairastettu COVID-19-infektio vasta-ainetestillä. Nämä testausmenetelmät ovat luotettavia, mutta etenkin yleisimmin käytetty PCR-testi on prosessi, joka vaatii huomattavia laite- ja henkilöstöresursseja.

COVID-19-infektioiden leviämisen hillinnässä kriittisiä tekijöitä ovat taudin nopea ja luotettava diagnosointi sekä infektoituneiden yksilöiden löytäminen. Uusien testausmenetelmien kehittyessä on mahdollista, että nykyiset testauskäytännöt voitaisiin korvata luotettavasti ja kustannustehokkaasti edullisimmilla ja ketterimmillä menetelmillä. Näitä uusia menetelmiä voitaisiin käyttää myös muiden virusinfektioiden havaitsemiseen. Uudet testausmenetelmät kaipaavat jatkotutkimuksia ja niiden soveltaminen Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon piiriin vaatii myös tarkastelun lainsäädännön näkökulmasta.

First observations of a new life-threatening respiratory infection epidemic were made in China in December 2019. The cause of the disease turned out to be a new coronavirus. The new virus was named SARS-CoV-2 coronavirus and the disease caused by the virus was officially called the COVID-19 infection. COVID-19 was declared a pandemic in March 2020 by the WHO. The disease has had a global and extensive effect for several years.

The aim of my thesis was to bring together previously published research data on detection methods for the SARS-CoV-2 virus, create a limited overall picture of the subject. The purpose of the research was to produce a written report on different testing methods for the SARS-CoV-2 virus, as well as to map and high-light new and developing COVID-19 identification methods. The study was based on the analysis of previous research data.

In Finnis healthcare system SARS-CoV-2 coronavirus can be officially diagnosed with a PCT test or antigen test, and a COVID-19 infection detected with an antibody test. These testing methods are reliable, but especially the most used PCR test is a process that requires considerable resources.

With the development of new testing methods, it is possible that current testing practices could be reliably and cost-effectively replaced with faster, cheaper, and more agile methods. The new testing methods need further research, and their application to the scope of Finnish social and health care also requires examination from the perspective of legislation.