Kyselytutkimus ilmastoahdistusta kokeville ilmastokahvilakävijöille kahvilakonseptin kehittämiseksi Suomessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hankkeen toiveesta ilmastokahvilassa käyneiden ilmastokahvilakokemuksia ja kehittämistoiveita, jotta hankkeen toteuttajat voivat kehittää toimintaa edelleen, sillä ilmastokahvilatoiminta on Suomessa vielä melko alkuvaiheessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa myös tietoa ilmastokahvilakävijöiden vaikeista ympäristötunteista, selviytymiskeinoista ja tulevaisuuteen suuntautuvista ajatuksista. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena käyttäen metodina strukturoitua kyselylomaketta. Teoriaosassa käsiteltiin aiheelle keskeisiä teemoja eli ilmastokahvilaa, ympäristöahdistusta ja muita ympäristön tilaan liittyviä tunteita sekä ilmastokriisiä tunteiden aiheuttajana. Analyysi toteutettiin teorialähtöisellä pragmaattisella sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön tuloksista kirjoitetaan myös blogikirjoitus hankkeen verkkosivuille.

Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että ilmastokahvilaan tultiin sattumalta. Parhaimmaksi tulevaisuuden ilmastokahvilapaikaksi valikoituivat erilaiset helsinkiläiset kirjastot arkipäivänä, myöhään iltapäivällä tai alkuillasta. Osallistuneiden mielestä paras väli tapaamisille on yksi kuukausi. Ilmastokahvilaa suositeltaisiin ystävälle, jolla on ilmastoahdistusta. Suurin osa vastaajista ei ollut hakemassa itselleen tukea, sillä heillä oli hyvä tukiverkosto, jolle saattoi puhua vaikeistakin ympäristötunteista. Vertaistuki oli tärkein asia ilmastokahvilassa yhdessä kahvin ja teen juonnin kanssa. Kyselyvastaajat arvostivat myös sellaisten ideoiden saantia ilmastokahvilassa, joita he itse voisivat tehdä ympäristön hyväksi. Ilmastokahvilan tunnelmaa kuvattiin avoimeksi, iloiseksi ja innostuneeksi. Positiivisten uutisten ja toiveikkuuden lisäämistä kuitenkin toivottiin. Palautteissa toivottiin myös, että ilmastokahvilan rakennetta voisi selkeyttää ja lisätä yhteistä keskustelua.

Kyselyyn vastaajat kokivat monia erilaisia vaikeita ympäristön tilaan liittyviä tunteita, erityisesti ahdistusta, surua, toivottomuutta ja turhautumista, mutta myös pelkoa, voimattomuutta, ärtyneisyyttä ja häpeää. Ympäristöahdistuksessa ja muissa vaikeissa tunteissa vastaajien oloa helpottivat luontoon meneminen, lukeminen ja musiikin kuuntelu tai sen soittaminen, läheiselle puhelimella soittaminen tai juttelu ja lenkille meneminen. Yli puolet kyselyyn osallistuneista vastasi, että huoli ympäristöstä saa heidät toimimaan. Tähän kyselyyn vastanneita yhdisti mielipide siitä, että maapallon tuhoutumista voidaan vielä lykätä hyvillä päätöksillä, jos toimitaan heti ja osa uskoi jopa toiveikkaammin, että negatiivinen kehitys voidaan vielä pysäyttää.