Miten erilaiset johtamistyylit vaikuttavat työntekijöiden hyvinvointiin ja motivaatioon.
Simelius, Akseli (2024)
Simelius, Akseli
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051612704
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051612704
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää erilaisten johtamistyylitien vaikutusta työntekijöiden hyvinvointiin ja motivaatioon työpaikalla. Tutkimuksen päämääränä oli löytää optimaalinen johtamistyyli työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta. Työssä tutkittiin erityisesti autoritaarista, demokraattista ja laissez-faire -johtamistyyliä ja niiden vaikutusta työntekijöiden hyvinvointiin ja organisaation menestykseen. Alatavoitteina oli selvittää, miten eri johtamistyylit soveltuvat erilaisiin organisaatioihin ja tilanteisiin sekä niiden vaikutus alaisten hyvinvointiin.
Tutkimus aloitettiin johtamisen ja johtamistyylien tutkimisella ja siirryttiin sitten kolmeen valittuun tyyliin, jotka olivat läsnä koko opinnäytetyön ajan. Johtamistyylitien käsittelystä siirryttiin työhyvinvointiin, keskittyen erityisesti johtamisen vaikutukseen siihen ja yhdistellen työhyvinvointia ja johtamista. Työhyvinvoinnin jälkeen tutkimus siirtyi motivaatioon, johon työhyvinvointi liittyy oleellisesti. Motivaatio- ja työhyvinvointiosiossa tarkasteltiin johtajuuden vaikutuksia niihin.
Työhyvinvoinnista ja motivaatiosta puhuttaessa käytettiin pääasiassa alan ammattilaisten kirjoituksia lähteinä, ja teoriaosuudessa hyödynnettiin myös omaa kokemusta. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksen tyyppisesti, käyttäen laajasti eri alan ammattilaisten artikkeleita, mielipiteitä ja tuoreita kvantitatiivisia tutkimuksia työhyvinvoinnista.
Pohdinnassa avasin tuloksia ja tein johtopäätöksiä vastaamalla tärkeimpiin kysymyksiin ja tutkimuksen alaongelmiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että demokraattinen johtamistyyli on paras vaihtoehto työntekijöiden hyvinvoinnin ja motivaation edistämisessä. Demokraattinen lähestymistapa rohkaisee osallistumista ja kuuntelee työntekijöiden näkemyksiä, mikä johtaa parempaan työilmapiiriin ja sitoutumiseen organisaatioon. Lisäksi demokraattinen johtaja voi hyödyntää työntekijöiden monipuolista osaamista päätöksenteossa, mikä edistää innovaatioita ja tehokkuutta. Tämä tekee demokraattisesta johtamistyylistä suositeltavan vaihtoehdon erilaisissa organisaatioissa ja tilanteissa.
Tutkimus aloitettiin johtamisen ja johtamistyylien tutkimisella ja siirryttiin sitten kolmeen valittuun tyyliin, jotka olivat läsnä koko opinnäytetyön ajan. Johtamistyylitien käsittelystä siirryttiin työhyvinvointiin, keskittyen erityisesti johtamisen vaikutukseen siihen ja yhdistellen työhyvinvointia ja johtamista. Työhyvinvoinnin jälkeen tutkimus siirtyi motivaatioon, johon työhyvinvointi liittyy oleellisesti. Motivaatio- ja työhyvinvointiosiossa tarkasteltiin johtajuuden vaikutuksia niihin.
Työhyvinvoinnista ja motivaatiosta puhuttaessa käytettiin pääasiassa alan ammattilaisten kirjoituksia lähteinä, ja teoriaosuudessa hyödynnettiin myös omaa kokemusta. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksen tyyppisesti, käyttäen laajasti eri alan ammattilaisten artikkeleita, mielipiteitä ja tuoreita kvantitatiivisia tutkimuksia työhyvinvoinnista.
Pohdinnassa avasin tuloksia ja tein johtopäätöksiä vastaamalla tärkeimpiin kysymyksiin ja tutkimuksen alaongelmiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että demokraattinen johtamistyyli on paras vaihtoehto työntekijöiden hyvinvoinnin ja motivaation edistämisessä. Demokraattinen lähestymistapa rohkaisee osallistumista ja kuuntelee työntekijöiden näkemyksiä, mikä johtaa parempaan työilmapiiriin ja sitoutumiseen organisaatioon. Lisäksi demokraattinen johtaja voi hyödyntää työntekijöiden monipuolista osaamista päätöksenteossa, mikä edistää innovaatioita ja tehokkuutta. Tämä tekee demokraattisesta johtamistyylistä suositeltavan vaihtoehdon erilaisissa organisaatioissa ja tilanteissa.
