Harrastamisen Suomen mallin käytännön toteutus alle sadan tuhannen asukkaan kunnissa
Liuttu, Hannamari (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051612749
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051612749
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella Harrastamisen Suomen mallin käytännön toteutusta alle sadan tuhannen asukkaan kunnissa kyselytutkimuksen avulla. Sen tarkoituksena oli löytää yhtäläisyyksiä onnistumisien ja haasteiden välillä. Työn pyrkimyksenä pohdittiin myös, onko ilmeneviä ongelmia mahdollista ratkaista jopa yhteiskunnallisesti.
Keskeisenä tietoperustana hyödynnettiin lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä tutkivia aineistoja, Harrastamisen Suomen mallista löytyvää historiaa ja sen toimenkuvaa tänä päivänä, harrastuneisuutta Suomessa ja koulupäivän rakenteen muodostumista. Tutkimuksen kohderyhmänä toimii Harrastamisen Suomen mallin koordinaattorit, joille kyselylomake jaettiin koordinaattoreiden yhteisen WhatsApp-ryhmän kautta. Sadasta neljästätoista kyselyn saaneista vastasi kuusitoista koordinaattoria. Opinnäytetyön aihe on rajattu tarkastelemaan isoimpia yhteisiä kehityskohteita, jotka kävivät ilmi hankkeen kuntakoordinaattoreille teetetystä kyselystä.
Kyseessä on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin kyselytutkimuksena Google Forms kyselylomakkeen kautta. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa tämänhetkistä Harrastamisen Suomen mallin toimintaa eri kunnissa ja mahdollisesti löytää yhteisiä tekijöitä toiminnan suhteen. Kyselyn tuloksia analysointiin Google Sheets- ohjelmiston avulla. Toiveena kyselystä oli saada esille hankkeen onnistumisia, sekä tämän kulmakiviä, jonka pohjalta olisi mahdollista ehdottaa kehittämisehdotuksia hankkeen toimivuuden kannalta.
Isoimmat ongelmat hankkeen toteutuksessa koettiin olevan koulukyydityksien järjestäminen harrastuksesta kotiin, kouluyhteistyö, sopivien ohjaajien löytäminen kerhoihin, sekä yläkoululaisten tavoittaminen ja heidän aktivointinsa. Kyselyn pohjalta saaduista vastauksista pystyttiin nostamaan kehitysideoita edellä mainittuihin asioihin. Johtopäätöksinä nousi esiin, muun muassa kyytien järjestämisellä kerhojen osallistujamäärään on suuri merkitys, koulujen kanssa toimiva yhteistyö auttaa hanketta rakentumaan paremmin koulun arkeen, seuratoiminnasta on haastava löytää ohjaajia kerhoihin näiden aikataulujen takia ja, että yläkoululaisia olisi tärkeä saada mukaan harrastuksiin, sillä nuorten jääminen pois harrastuksesta yhä aikaisemmin on tutkitusti todistettu. Harrastamisella voidaan ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja varsinkin liikunnallisilla harrastuksilla voidaan edesauttaa lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta myös aikuisiällä.
Tämän tutkimustyyppisen opinnäytetyön pohjalta voidaan todeta, että Harrastamisen Suomen malli tarjoaa lapsille ja nuorille mielekästä tekemistä koulupäivän yhteydessä. Hankkeen käytännön toteutuksessa on kuitenkin haasteita, jotka haittaavat hankkeen toteutumista laadukkaasti ja sen saatavuutta. Olisi siis tärkeää, että myös jatkossa hanketta pystytään kehittämään yhdessä koulujen, kuntien, harrastusten järjestäjien ja valtion kanssa.
Keskeisenä tietoperustana hyödynnettiin lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä tutkivia aineistoja, Harrastamisen Suomen mallista löytyvää historiaa ja sen toimenkuvaa tänä päivänä, harrastuneisuutta Suomessa ja koulupäivän rakenteen muodostumista. Tutkimuksen kohderyhmänä toimii Harrastamisen Suomen mallin koordinaattorit, joille kyselylomake jaettiin koordinaattoreiden yhteisen WhatsApp-ryhmän kautta. Sadasta neljästätoista kyselyn saaneista vastasi kuusitoista koordinaattoria. Opinnäytetyön aihe on rajattu tarkastelemaan isoimpia yhteisiä kehityskohteita, jotka kävivät ilmi hankkeen kuntakoordinaattoreille teetetystä kyselystä.
Kyseessä on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin kyselytutkimuksena Google Forms kyselylomakkeen kautta. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa tämänhetkistä Harrastamisen Suomen mallin toimintaa eri kunnissa ja mahdollisesti löytää yhteisiä tekijöitä toiminnan suhteen. Kyselyn tuloksia analysointiin Google Sheets- ohjelmiston avulla. Toiveena kyselystä oli saada esille hankkeen onnistumisia, sekä tämän kulmakiviä, jonka pohjalta olisi mahdollista ehdottaa kehittämisehdotuksia hankkeen toimivuuden kannalta.
Isoimmat ongelmat hankkeen toteutuksessa koettiin olevan koulukyydityksien järjestäminen harrastuksesta kotiin, kouluyhteistyö, sopivien ohjaajien löytäminen kerhoihin, sekä yläkoululaisten tavoittaminen ja heidän aktivointinsa. Kyselyn pohjalta saaduista vastauksista pystyttiin nostamaan kehitysideoita edellä mainittuihin asioihin. Johtopäätöksinä nousi esiin, muun muassa kyytien järjestämisellä kerhojen osallistujamäärään on suuri merkitys, koulujen kanssa toimiva yhteistyö auttaa hanketta rakentumaan paremmin koulun arkeen, seuratoiminnasta on haastava löytää ohjaajia kerhoihin näiden aikataulujen takia ja, että yläkoululaisia olisi tärkeä saada mukaan harrastuksiin, sillä nuorten jääminen pois harrastuksesta yhä aikaisemmin on tutkitusti todistettu. Harrastamisella voidaan ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja varsinkin liikunnallisilla harrastuksilla voidaan edesauttaa lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta myös aikuisiällä.
Tämän tutkimustyyppisen opinnäytetyön pohjalta voidaan todeta, että Harrastamisen Suomen malli tarjoaa lapsille ja nuorille mielekästä tekemistä koulupäivän yhteydessä. Hankkeen käytännön toteutuksessa on kuitenkin haasteita, jotka haittaavat hankkeen toteutumista laadukkaasti ja sen saatavuutta. Olisi siis tärkeää, että myös jatkossa hanketta pystytään kehittämään yhdessä koulujen, kuntien, harrastusten järjestäjien ja valtion kanssa.