Rakennustyömaan jätehuolto ja kierrättäminen
Koskela, Eetu (2024)
Koskela, Eetu
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051612722
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051612722
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutustua työmaan jätehuoltoon ja saada sitä kautta lisää tietoa ja ymmärrystä jätehuollosta. Jätehuollon järjestämistä varten on laadittu jätehuoltosuunnitelma, joka on tuonut työmaille uusia ohjeita ja säännöksiä liittyen pieneneviin jätemääriin, jätteiden haitallisuuteen ja kierrätysasteen nostoon vähintään 70 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Aihetta lähestyttiin Suomen jätehuollon kehityskaaren avulla, jonka jälkeen saatiin käsitystä jätehuollon nykytilanteesta. Seuraavaksi tutustuttiin Suomen jätehuoltoon ja sitä säänteleviin lakeihin ja asetuksiin, jotka säätelevät työmaan jätehuoltoa ja kierrätystä. Tutkimuksen kohteena oli rakennustyömaiden jätehuolto ja kierrätys. Haastateltaviksi valikoituivat Keski-Pohjanmaalla toimivia rakennus- ja jätehuoltoliikkeiden edustajia, joiden avulla työssä saatiin erinäköistä perspektiiviä jätehuoltoon liittyen. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluna huhtikuussa 2024. Haastatteluista saatiin informaatiota tämän hetken tilanteesta. Haastattelujen jälkeen aineistot käytiin systemaattisesti läpi ja vastauksia vertailtiin keskenään. Vastausten kautta saatiin tietoa jätehuollon ja kierrätyksen tilanteesta alueella ja siitä, ollaanko saavuttamassa kierrätysasteelle asetettuja tavoitteita, sekä kuinka jätehuoltoa pystyttäisiin parantamaan eri työmailla.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että Keski-Pohjanmaalla suurilla rakennusliikkeillä jätehuolto on organisoidumpaa ja hieman edistyneempää verrattuna pienempiin yrityksiin, joiden toiminnassa on havaittavissa pieniä puutteita. Vastausten perusteella kierrättämisen onnistumisen tärkein osa on syntyperäinen lajittelu, johon tulee saada työmaalta hyvä perehdytys sen onnistumiseksi. Lisäksi oikeaoppisella lajittelulla on mahdollisuus saavuttaa kustannussäästöjä ja saada uusiokäyttöön materiaaleja, mikä nostaa kierrätysastetta.
Aihetta lähestyttiin Suomen jätehuollon kehityskaaren avulla, jonka jälkeen saatiin käsitystä jätehuollon nykytilanteesta. Seuraavaksi tutustuttiin Suomen jätehuoltoon ja sitä säänteleviin lakeihin ja asetuksiin, jotka säätelevät työmaan jätehuoltoa ja kierrätystä. Tutkimuksen kohteena oli rakennustyömaiden jätehuolto ja kierrätys. Haastateltaviksi valikoituivat Keski-Pohjanmaalla toimivia rakennus- ja jätehuoltoliikkeiden edustajia, joiden avulla työssä saatiin erinäköistä perspektiiviä jätehuoltoon liittyen. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluna huhtikuussa 2024. Haastatteluista saatiin informaatiota tämän hetken tilanteesta. Haastattelujen jälkeen aineistot käytiin systemaattisesti läpi ja vastauksia vertailtiin keskenään. Vastausten kautta saatiin tietoa jätehuollon ja kierrätyksen tilanteesta alueella ja siitä, ollaanko saavuttamassa kierrätysasteelle asetettuja tavoitteita, sekä kuinka jätehuoltoa pystyttäisiin parantamaan eri työmailla.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että Keski-Pohjanmaalla suurilla rakennusliikkeillä jätehuolto on organisoidumpaa ja hieman edistyneempää verrattuna pienempiin yrityksiin, joiden toiminnassa on havaittavissa pieniä puutteita. Vastausten perusteella kierrättämisen onnistumisen tärkein osa on syntyperäinen lajittelu, johon tulee saada työmaalta hyvä perehdytys sen onnistumiseksi. Lisäksi oikeaoppisella lajittelulla on mahdollisuus saavuttaa kustannussäästöjä ja saada uusiokäyttöön materiaaleja, mikä nostaa kierrätysastetta.