IPv6-protokollan käyttöönoton esteet
Gröndahl, Hanna (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051712841
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051712841
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin IPv6-protokollan käyttöönoton hitaan etenemisen syitä. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää kirjallisuuskatsauksen keinoin, mitkä olennaiset tekijät ovat jarruttaneet käyttöönottoa. Lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin, mitkä tekijät voisivat edistää käyttöönottoa, ja miltä IPv6-protokollan käyttöönoton tulevaisuus näyttää.
IPv6:n käyttöönotto on prosessi, jossa internet-liikenne siirtyy käyttämään IPv6-protokollaa IPv4-protokollan sijasta. Käyttöönotto on tullut yhä ajankohtaisemmaksi viime vuosina internetin päätelaitteiden määrän kasvaessa, sillä neljän miljardin ainutlaatuisen osoitteen muodostama IPv4-verkko ei riitä kattamaan nykyisiä ja tulevia tietoliikenteen tarpeita. IPv4-osoiteavaruuden rajallisuus on tiedetty jo pitkään, ja IPv6-protokolla kehitettiin vastaamaan tähän haasteeseen jo 1990-luvun lopulla. IPv6:n käyttöönotto on ollut kuitenkin hidasta, ja toukokuussa 2024 globaalista internet-liikenteestä yli puolet käytti edelleen IPv4-protokollaa. Eri IP-protokollat eivät ole keskenään yhteensopivia, ja siksi IPv6:n käyttöönotto vaatii panostuksia esimerkiksi verkkolaitteisiin ja osaamiseen.
Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä oli integroiva kirjallisuuskatsaus, jonka avulla luotiin kokonaisvaltainen käsitys tutkittavasta ilmiöstä. Kirjallisuutta haettiin tutkimusaineistoksi eri tietokannoista eri parametreillä. Lopulliseksi aineistoksi valikoitui kahdeksan eri tutkimusta, jotka edustavat laajasti eri tutkimusmenetelmiä ja -asetelmia. Aineistosta tunnistettiin neljä pääsyytä IPv6-protokollan käyttöönoton hitaudelle.
Taloudelliset syyt nousivat aineistosta kaikista useimmiten esiin. IPv6:n käyttöönotto ei ole tähän mennessä tarjonnut tarpeeksi vahvoja lyhyen aikavälin liiketoiminnallisia hyötyjä. Käyttöönotto on edellyttänyt taloudellisia panostuksia, ja hintaa on pidetty liian suurena. Teknisiä syitä käyttöönoton hitaudelle ovat olleet esimerkiksi IPv6-verkkojen heikko suorituskyky siirtymäteknologioiden aikana ja mahdolliset turvallisuusongelmat. Taloudelliset ja tekniset syyt ovat muodostaneet yhdessä negatiivisen kierteen, ja siten merkittävän esteen IPv6:n käyttöönotolle. Lisäksi tietoon ja osaamisen puutteeseen liittyvät kysymykset ovat nostaneet kynnystä käyttöönottoon organisaatioissa entisestään. Hitaalle käyttöönotolle on ollut myös asenteisiin liittyviä syitä, kuten kokemukset työläydestä ja asian kaukaisuudesta.
IPv6:n tulevaisuudennäkymät ovat kaikesta huolimatta lupaavat. Vaikka IPv4 jäisikin osittain elämään esimerkiksi yritysten sisäverkkoihin, IPv6:n merkitys tulee kasvamaan. Erityisesti mobiili- ja esineiden internet–liittymissä IPv6-protokollalla tulee todennäköisesti olemaan lähitulevaisuudessa nykyistä merkittävämpi rooli. Siirtymän nopeudesta on kuitenkin erittäin vaikea esittää arvioita. Suosituksena on, että IPv4-yhteyksiä käyttävät yritykset ja organisaatiot Suomessa ottaisivat selvää oman verkkonsa ja käyttämiensä verkkopalveluiden IPv6-valmiudesta.
IPv6:n käyttöönotto on prosessi, jossa internet-liikenne siirtyy käyttämään IPv6-protokollaa IPv4-protokollan sijasta. Käyttöönotto on tullut yhä ajankohtaisemmaksi viime vuosina internetin päätelaitteiden määrän kasvaessa, sillä neljän miljardin ainutlaatuisen osoitteen muodostama IPv4-verkko ei riitä kattamaan nykyisiä ja tulevia tietoliikenteen tarpeita. IPv4-osoiteavaruuden rajallisuus on tiedetty jo pitkään, ja IPv6-protokolla kehitettiin vastaamaan tähän haasteeseen jo 1990-luvun lopulla. IPv6:n käyttöönotto on ollut kuitenkin hidasta, ja toukokuussa 2024 globaalista internet-liikenteestä yli puolet käytti edelleen IPv4-protokollaa. Eri IP-protokollat eivät ole keskenään yhteensopivia, ja siksi IPv6:n käyttöönotto vaatii panostuksia esimerkiksi verkkolaitteisiin ja osaamiseen.
Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä oli integroiva kirjallisuuskatsaus, jonka avulla luotiin kokonaisvaltainen käsitys tutkittavasta ilmiöstä. Kirjallisuutta haettiin tutkimusaineistoksi eri tietokannoista eri parametreillä. Lopulliseksi aineistoksi valikoitui kahdeksan eri tutkimusta, jotka edustavat laajasti eri tutkimusmenetelmiä ja -asetelmia. Aineistosta tunnistettiin neljä pääsyytä IPv6-protokollan käyttöönoton hitaudelle.
Taloudelliset syyt nousivat aineistosta kaikista useimmiten esiin. IPv6:n käyttöönotto ei ole tähän mennessä tarjonnut tarpeeksi vahvoja lyhyen aikavälin liiketoiminnallisia hyötyjä. Käyttöönotto on edellyttänyt taloudellisia panostuksia, ja hintaa on pidetty liian suurena. Teknisiä syitä käyttöönoton hitaudelle ovat olleet esimerkiksi IPv6-verkkojen heikko suorituskyky siirtymäteknologioiden aikana ja mahdolliset turvallisuusongelmat. Taloudelliset ja tekniset syyt ovat muodostaneet yhdessä negatiivisen kierteen, ja siten merkittävän esteen IPv6:n käyttöönotolle. Lisäksi tietoon ja osaamisen puutteeseen liittyvät kysymykset ovat nostaneet kynnystä käyttöönottoon organisaatioissa entisestään. Hitaalle käyttöönotolle on ollut myös asenteisiin liittyviä syitä, kuten kokemukset työläydestä ja asian kaukaisuudesta.
IPv6:n tulevaisuudennäkymät ovat kaikesta huolimatta lupaavat. Vaikka IPv4 jäisikin osittain elämään esimerkiksi yritysten sisäverkkoihin, IPv6:n merkitys tulee kasvamaan. Erityisesti mobiili- ja esineiden internet–liittymissä IPv6-protokollalla tulee todennäköisesti olemaan lähitulevaisuudessa nykyistä merkittävämpi rooli. Siirtymän nopeudesta on kuitenkin erittäin vaikea esittää arvioita. Suosituksena on, että IPv4-yhteyksiä käyttävät yritykset ja organisaatiot Suomessa ottaisivat selvää oman verkkonsa ja käyttämiensä verkkopalveluiden IPv6-valmiudesta.