Luonnon lapsi: luontomenetelmäopas MLL:n paikallisyhdistyksen avoimeen varhaiskasvatukseen
Konsell, Meri (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051612768
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051612768
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tutkimustehtävänä oli luoda luontomenetelmäopas Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) paikallisyhdistyksen avoimeen varhaiskasvatukseen. Luontomenetelmäoppaan tavoitteena oli tukea monipuolisesti varhaiskasvatusikäisen lapsen kehitystä ja hyvinvointia luontotoiminnan kautta, vahvistaa lapsen luontosuhdetta sekä edistää kestävän kehityksen toteutumista. Oppaan tarkoituksena oli innostaa ja helpottaa varhaiskasvatuksen työntekijöitä ottamaan luonto osaksi yhdistystoiminnan arkea.
Kaikilla varhaiskasvatuksen toimipisteillä luontoon pääseminen ei välttämättä ole itsestään selvää esimerkiksi sijainnin takia. Tästä huomiosta syntyi ajatus luontomenetelmäoppaasta, jossa luontoavusteiset ohjausmenetelmät olisivat helposti käyttöönotettavia ja sovellettavia varhaiskasvatuksen ympäristöstä riippumatta. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksiksi muodostuivat ”Kuinka luoda lapsen luontosuhdetta vahvistavia luontomenetelmiä osaksi kaupunkiympäristön avointa varhaiskasvatusta?” ja ”Kuinka luoda luontomenetelmiä, jotka tukevat varhaiskasvatusikäisen lapsen hyvinvointia ja kehitystä?” Opinnäytetyön tilaajana toimi MLL Hämeenlinnan yhdistys.
Opinnäytetyön toiminnallisen osuuden eli luontomenetelmäoppaan aineisto koostui MLL Hämeenlinnan yhdistyksen kerhotoiminnan lasten haastatteluista. Yksilöhaastattelut toteutettiin teemahaastattelulla, jossa lapsilta kysyttiin ajatuksia ja toiveita luonnonmukaiseen kerhotoimintaan eri vuodenaikoina. Haastattelut litteroitiin ja sisällönanalyysi toteutettiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysina. Lisäksi luontomenetelmäoppaan laadinnassa on hyödynnetty laajasti aiempaa tutkimus- ja teoriatietoa muun muassa luonnon ja luontosuhteen vaikutuksesta lapsen hyvinvointiin, luontosuhteen yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä 4–5-vuotiaan lapsen kehityksestä.
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön laadinnan johtopäätöksenä voidaan todeta, että varhaiskasvatusikäiset lapset ovat kiinnostuneita luonnosta ja nauttivat siellä vietetystä ajasta. Lapset ovat tietoisia yleisimmistä luonnon eri ilmiöistä ja elementeistä. Opinnäytetyön aineistonkeruusta ilmeni, että lapset käsittelevät ajatuksiaan luonnosta omien konkreettisten kokemustensa kautta. Lisäksi lasten suhtautuminen luontoon on myönteistä ja ratkaisukeskeistä. Näin ollen varhaiskasvatuksen työntekijöillä on tärkeä rooli lapsen kiinnostuksen tukemisessa luontoa kohtaan sekä lapsen luontoelämysten mahdollistamisessa. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena syntyi tavoitteiden mukainen luontomenetelmäopas. Opas tehtiin opinnäytetyön tilaajan eli MLL:n paikallisyhdistyksen periaatteita, tavoitteita, arvoja ja toiveita noudattaen.
Kaikilla varhaiskasvatuksen toimipisteillä luontoon pääseminen ei välttämättä ole itsestään selvää esimerkiksi sijainnin takia. Tästä huomiosta syntyi ajatus luontomenetelmäoppaasta, jossa luontoavusteiset ohjausmenetelmät olisivat helposti käyttöönotettavia ja sovellettavia varhaiskasvatuksen ympäristöstä riippumatta. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksiksi muodostuivat ”Kuinka luoda lapsen luontosuhdetta vahvistavia luontomenetelmiä osaksi kaupunkiympäristön avointa varhaiskasvatusta?” ja ”Kuinka luoda luontomenetelmiä, jotka tukevat varhaiskasvatusikäisen lapsen hyvinvointia ja kehitystä?” Opinnäytetyön tilaajana toimi MLL Hämeenlinnan yhdistys.
Opinnäytetyön toiminnallisen osuuden eli luontomenetelmäoppaan aineisto koostui MLL Hämeenlinnan yhdistyksen kerhotoiminnan lasten haastatteluista. Yksilöhaastattelut toteutettiin teemahaastattelulla, jossa lapsilta kysyttiin ajatuksia ja toiveita luonnonmukaiseen kerhotoimintaan eri vuodenaikoina. Haastattelut litteroitiin ja sisällönanalyysi toteutettiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysina. Lisäksi luontomenetelmäoppaan laadinnassa on hyödynnetty laajasti aiempaa tutkimus- ja teoriatietoa muun muassa luonnon ja luontosuhteen vaikutuksesta lapsen hyvinvointiin, luontosuhteen yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä 4–5-vuotiaan lapsen kehityksestä.
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön laadinnan johtopäätöksenä voidaan todeta, että varhaiskasvatusikäiset lapset ovat kiinnostuneita luonnosta ja nauttivat siellä vietetystä ajasta. Lapset ovat tietoisia yleisimmistä luonnon eri ilmiöistä ja elementeistä. Opinnäytetyön aineistonkeruusta ilmeni, että lapset käsittelevät ajatuksiaan luonnosta omien konkreettisten kokemustensa kautta. Lisäksi lasten suhtautuminen luontoon on myönteistä ja ratkaisukeskeistä. Näin ollen varhaiskasvatuksen työntekijöillä on tärkeä rooli lapsen kiinnostuksen tukemisessa luontoa kohtaan sekä lapsen luontoelämysten mahdollistamisessa. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena syntyi tavoitteiden mukainen luontomenetelmäopas. Opas tehtiin opinnäytetyön tilaajan eli MLL:n paikallisyhdistyksen periaatteita, tavoitteita, arvoja ja toiveita noudattaen.