Vuokratyöntekijän ja vakituisen työntekijän työhyvinvointi sekä sen johtaminen ravintola-alalla

Abstract

Tämä tutkimustyyppinen opinnäytetyö käsittelee vuokratyöntekijän ja vakituisen työntekijän työhyvinvointia sekä sen johtamista ravintola-alalla. Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena, jolla selvitettiin, eroaako vuokratyöntekijän ja vakituisen työntekijän työhyvinvointi sekä sen johtaminen ravintola-alalla. Laadullinen tutkimusmenetelmä koettiin asianmukaiseksi, sillä teoriaosuudessa käy ilmi, että työhyvinvointi ja sen johtaminen on suurilta osin yksilöllisiä, eli henkilökohtaisiin asenteisiin perustuvaa tulkintaa, jonka vuoksi kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän katsottiin sopivan hyvin opinnäytetyöhön.

Teoriaosuus koostuu kolmesta luvusta. Teoriaosuudessa käsitellään työhyvinvointia fyysisen-, psyykkisen- ja sosiaalisen työhyvinvoinnin avulla. Kokonaisvaltainen työhyvinvointi on noussut yhä keskeisemmäksi puheenaiheeksi organisaatioissa viimeisten vuosien aikana. On huomattu, että henkilöstön työhyvinvointi on niin työntekijöiden, työnantajan ja koko yhteiskunnan etu, joten työnantajat ovat alkaneet kiinnittämään huomiota ja panostamaan työhyvinvointiin yhä enemmän. Lisäksi teoriaosuudessa avataan työskentelyä ravintola-alalla sekä vuokratyöntekijän ja vakituisen työntekijän määritelmät. Viimeisenä käsitellään työhyvinvoinnin johtamista valmentavan johtamisen avulla. Valmentava johtajuus on perusteltua myös työhyvinvoinnin näkökulmasta. Sen avulla voi luoda kestäviä ja pitkäaikaisia alaissuhteita sekä edistää työntekijöiden työhyvinvointia.

Tutkimusaineiston keruumetodina käytettiin haastatteluja. Haastatteluihin valittiin kuusi ravintola-alan työntekijää, joista puolet olivat vuokratyöntekijöitä ja puolet vakituisia työntekijöitä. Haastattelutyypiksi valittiin puolistrukturoitu haastattelu, sillä tutkija halusi saada haastateltavat selittämään ja avaamaan vastauksiaan. Haastatteluiden tarkoitus oli saada tietoa ennalta määriteltyihin kysymyksiin ja ymmärtää syvällisesti haastateltavien kokemuksia, tunteita ja näkemyksiä heidän työhyvinvoinnistaan ja johtamiseen liittyvistä kysymyksistä. Haastattelukysymykset jaettiin fyysiseen-, psyykkiseen- ja sosiaaliseen työhyvinvointiin sekä työhyvinvoinnin johtamiseen. Tuloksia analysoitiin käyttämällä teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkija vertasi tuloksia kirjoittamaansa teoriaan. Tutkimuksessa käytettiin laadullista eli sanallista kuvausta vastauksista kerrottaessa.

Tuloksista käy ilmi, että fyysisessä- ja psyykkisessä työhyvinvoinnissa oli eroja, sosiaalisessa työhyvinvoinnissa ei. Työhyvinvoinnin johtamisessa oli eroja vuokratyöntekijöiden ja vakituisten työntekijöiden välillä.