Työvuororakenteen vaikutus vartijan kokemukseen unesta
Nurro, Niko (2024)
Nurro, Niko
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051712899
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051712899
Tiivistelmä
Tämä tutkimus kartoitti Securitas Oy:lle työskentelevien vartijoiden käsityksiä heidän omasta uniterveydestänsä ja vertailee erilaisia työvuoroja tekevien vartijoiden vastauksia keskenään käyttäen määrällisen analyysin metodeita. Yrityksen pyynnöstä tutkimus rajattiin nimenomaan Etelä-Suomen alueen työntekijöihin.
Tutkimuksessa syvennyttiin siihen, miksi uni on tärkeä osa työhyvinvointia sekä siihen, millaiset tekijät ovat tärkeitä hyvän unen kannalta. Hyvin nukkumista pidettiin tärkeänä perustarpeena, johon ihmisen psyykkinen hyvinvointi pohjautuu. Unen määrän lisäksi tärkeänä pidettiin myös sitä, että uni on tarpeeksi yhtenäistä, että syvempiin unen vaiheisiin päästään syklin aikana. Unen määrän lisäksi mittareiksi valittiin siksi myös kokemus unen riittävyydestä ja sen katkonaisuudesta. Tutkimuksessa selvitettiin kyselyä hyödyntäen, millaisia näkemyksiä vartijoilla oli näistä tekijöistä, ja näitä vastauksia vertailtiin hyödyntäen Pearsonin korrelaatiokerrointa ja Studentin t-testiä. Kysely toteutettiin huhtikuussa 2024, ja siihen vastasi yhteensä 128 vartijaa Etelä-Suomen alueelta.
Aineistosta löydettiin tilastollisesti merkitseviä eroja (alle 5 prosentin mahdollisuus satunnaisesta otannasta vastaavan eron löytymiselle) unen riittävyyden kokemuksessa niiden vastaajien, jotka tekivät pelkkiä aamuvuoroja, ja sekä pelkkää yövuoroa että kolmivuoroa tehneiden vastaajien välillä. Lisäksi unen riittävyydessä lomalla aamu- ja iltavuoroa tehneiden kokemus erosi merkittävästi lähes kaikista muista ryhmistä. Unen katkonaisuuden puolesta lyhyillä, alle viikon mittaisilla vapailla havaittiin ilta- ja yövuoroa tehneiden vastaajien ja aamuvuoroa tehneiden vastaajien välillä tilastollisesti merkitsevä ero. Aineistosta löytyi myös heikko negatiivinen korrelaatio iän ja unen määrän välillä, eli vastaajista vanhemmat ja kokeneemmat keskimäärin ilmoittivat nukkuvansa hieman vähemmän.
Tutkimus oli laaja-alainen katsaus siihen, millaisia eroja unen määrässä, riittävyydessä ja katkonaisuudessa löytyi vastaajien omien mielipiteiden kautta. Jatkotutkimuksena löytyneisiin korrelaatioihin voisi keskittyä tarkemmin, jotta voidaan testata niiden toistettavuutta. Myös tarkempi unitutkimus vuorotyötä tekevien vartijoiden kohdalla käyttäen esimerkiksi aivosähkökäyrää on mahdollinen jatko.
Tutkimuksessa syvennyttiin siihen, miksi uni on tärkeä osa työhyvinvointia sekä siihen, millaiset tekijät ovat tärkeitä hyvän unen kannalta. Hyvin nukkumista pidettiin tärkeänä perustarpeena, johon ihmisen psyykkinen hyvinvointi pohjautuu. Unen määrän lisäksi tärkeänä pidettiin myös sitä, että uni on tarpeeksi yhtenäistä, että syvempiin unen vaiheisiin päästään syklin aikana. Unen määrän lisäksi mittareiksi valittiin siksi myös kokemus unen riittävyydestä ja sen katkonaisuudesta. Tutkimuksessa selvitettiin kyselyä hyödyntäen, millaisia näkemyksiä vartijoilla oli näistä tekijöistä, ja näitä vastauksia vertailtiin hyödyntäen Pearsonin korrelaatiokerrointa ja Studentin t-testiä. Kysely toteutettiin huhtikuussa 2024, ja siihen vastasi yhteensä 128 vartijaa Etelä-Suomen alueelta.
Aineistosta löydettiin tilastollisesti merkitseviä eroja (alle 5 prosentin mahdollisuus satunnaisesta otannasta vastaavan eron löytymiselle) unen riittävyyden kokemuksessa niiden vastaajien, jotka tekivät pelkkiä aamuvuoroja, ja sekä pelkkää yövuoroa että kolmivuoroa tehneiden vastaajien välillä. Lisäksi unen riittävyydessä lomalla aamu- ja iltavuoroa tehneiden kokemus erosi merkittävästi lähes kaikista muista ryhmistä. Unen katkonaisuuden puolesta lyhyillä, alle viikon mittaisilla vapailla havaittiin ilta- ja yövuoroa tehneiden vastaajien ja aamuvuoroa tehneiden vastaajien välillä tilastollisesti merkitsevä ero. Aineistosta löytyi myös heikko negatiivinen korrelaatio iän ja unen määrän välillä, eli vastaajista vanhemmat ja kokeneemmat keskimäärin ilmoittivat nukkuvansa hieman vähemmän.
Tutkimus oli laaja-alainen katsaus siihen, millaisia eroja unen määrässä, riittävyydessä ja katkonaisuudessa löytyi vastaajien omien mielipiteiden kautta. Jatkotutkimuksena löytyneisiin korrelaatioihin voisi keskittyä tarkemmin, jotta voidaan testata niiden toistettavuutta. Myös tarkempi unitutkimus vuorotyötä tekevien vartijoiden kohdalla käyttäen esimerkiksi aivosähkökäyrää on mahdollinen jatko.