Tammen menestyminen Kaarinan seudulla
Halkivaha, Sanni (2024)
Halkivaha, Sanni
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512292
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512292
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää sekä viljellyn että luontaisesti levinneen metsätammen eli tammen (Quercus robur) kasvatuksen mahdollisuuksia Kaarinan seudulla. Kaarinan seutuun luettiin kuuluvaksi tässä opinnäytetyössä Kaarinan ja Turun kaupungit. Ilmastonmuutoksen myötä tammi on yksi hyötyjistä, ja opinnäytetyön tarkoitus onkin tarjota lisää tietoa, että voitaisiin ja osattaisiin hyödyntää tätä puulajia parhaiten.
Tutkimusaineistona käytettiin alan kirjallisuutta sekä julkaistuja tutkimustuloksia laajasti. Erityiset ruotsalaiset tieteelliset julkaisut olivat teoriapohjaa rakennettaessa merkittävässä osassa. Lisäksi työssä tutkittiin käytännön tasolla Kaarinan seudun tammimetsiä ja tutustuttiin niiden potentiaaliin. Esimerkkeinä nostetuista metsistä raportoitiin kasvupaikka- ja puustotietojen lisäksi puiden tämänhetkinen kunto sekä mahdolliset metsänhoidolliset toimenpiteet kasvun parantamiseksi.
Tuloksena saatiin kuvaus tammen nykytilasta ja kasvatuksen mahdollisuuksista. Tammella on suuri potentiaali kehittyä ja kasvaa Kaarinan seudulla. Sillä oli useassa metsässä runsas alikasvos: paikoin kasvoi jopa lähes 10 000 tammen taimea hehtaaria kohden. Varttuneimmissa metsissä tammi oli kehittynyt monesti tukkipuun mittoihin, niin laadultaan kuin kooltaankin.
Metsissä oleva tammen potentiaali on kuitenkin käyttämätöntä, sillä tammella on paikkansa lähinnä monimuotoisuutta sekä maisemaa edistävänä puulajina. Sen kasvatus Kaarinan seudulla on melko minimaalista. Suurin jarruttaja laajempimittaiselle kasvatukselle on, ettei suomalainen metsätalous ei ole vielä valmis tähän puulajiin, ja näin ollen viljely talousmetsäksi ei ole kannattavaa.
Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta varmaksi voisi kuitenkin sanoa, että ilmaston muuttumisen myötä myös suomalainen metsätalous tulee muuttumaan. Silloin tarvittaneen uusia puulajeja jalostettavaksi.
Tutkimusaineistona käytettiin alan kirjallisuutta sekä julkaistuja tutkimustuloksia laajasti. Erityiset ruotsalaiset tieteelliset julkaisut olivat teoriapohjaa rakennettaessa merkittävässä osassa. Lisäksi työssä tutkittiin käytännön tasolla Kaarinan seudun tammimetsiä ja tutustuttiin niiden potentiaaliin. Esimerkkeinä nostetuista metsistä raportoitiin kasvupaikka- ja puustotietojen lisäksi puiden tämänhetkinen kunto sekä mahdolliset metsänhoidolliset toimenpiteet kasvun parantamiseksi.
Tuloksena saatiin kuvaus tammen nykytilasta ja kasvatuksen mahdollisuuksista. Tammella on suuri potentiaali kehittyä ja kasvaa Kaarinan seudulla. Sillä oli useassa metsässä runsas alikasvos: paikoin kasvoi jopa lähes 10 000 tammen taimea hehtaaria kohden. Varttuneimmissa metsissä tammi oli kehittynyt monesti tukkipuun mittoihin, niin laadultaan kuin kooltaankin.
Metsissä oleva tammen potentiaali on kuitenkin käyttämätöntä, sillä tammella on paikkansa lähinnä monimuotoisuutta sekä maisemaa edistävänä puulajina. Sen kasvatus Kaarinan seudulla on melko minimaalista. Suurin jarruttaja laajempimittaiselle kasvatukselle on, ettei suomalainen metsätalous ei ole vielä valmis tähän puulajiin, ja näin ollen viljely talousmetsäksi ei ole kannattavaa.
Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta varmaksi voisi kuitenkin sanoa, että ilmaston muuttumisen myötä myös suomalainen metsätalous tulee muuttumaan. Silloin tarvittaneen uusia puulajeja jalostettavaksi.