Laserpuhdistusmenetelmän käyttö siltojen ylläpidossa
Siippola, Simo (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051712969
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051712969
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää laserpuhdistustekniikan käyttömahdollisuuksia siltojen ylläpidossa uusinta- ja paikkausmaalauksen yhteydessä. Työn toimeksiantaja oli Kaakkois-Suomen Ely-keskus, jonka aloitteesta tutkittiin, millaisissa kohteissa laserpuhdistus on käyttökelpoinen ja kustannustehokas verrattuna nykyisin yleisimmin käytössä olevaan hiekkapuhalluksella tapahtuvaan puhdistukseen. Hiekkapuhallustekniikan yksi suurimmista ongelmista on suuri jätteen määrä likaisen puhallushiekan muodossa. Laserpuhdistuksesta toivotaan ratkaisua tähän ongelmaan. Lisäksi työssä oli tarkoitus selvittää laserpuhdistuksen mahdollisia ongelmakohtia ja mahdollisesti tarvittavia jatkotutkimuksia.
Tutkimustyö toteutettiin kahdessa aidossa siltakohteessa, joissa puhdistettiin teräspalkkia ja teräksisiä rullalaakereita. Kohteissa tutkittiin mm. työsuoritetta sekä puhdistusastetta, tehtiin VOC-mittauksia, tutkittiin puhdistetun pinnan kovuuksia sekä suoritettiin ultraäänimittauksia. Koekohteiden avulla saatiin selville laserpuhdistuksen olevan toistaiseksi hieman hitaampaa kuin hiekkapuhalluksella tehtävä puhdistus. Kuitenkin puhdistustyöhön kuluva kokonaisaika esivalmisteluineen ja jätteen poistoineen huomioituna on laserpuhdistus kilpailukykyinen. Haasteita laserpuhdistuksessa ovat laitteiston hankintahinta, savun muodostuminen ja savun poisto.
Koekohteiden tutkimusten tuloksena saatiin tietoa laserpuhdistuksen soveltuvuudesta erilaisissa kohteissa. Esimerkiksi monimuotoisten laakerien puhdistuksessa laserpuhdistus on hyvinkin käyttökelpoinen, koska hiekasta ei ole haittaa. Lisäksi saatiin lisätietoa jatkotutkimusten pohjaksi. Jatkotutkimuksia voisivat olla mm. mikroskooppiset tutkimukset puhdistetusta pinnasta, tarkemmat kemialliset analyysit savukaasuista ja puhdistetun pinnan ainejäämistä.
Opinnäytetyön tuloksena voidaan todeta laserpuhdistusmenetelmän olevan kehityskelpoinen menetelmä siltojen teräsosien puhdistamiseen osana siltojen ylläpitoa. Opinnäytetyön ja tulevien jatkotutkimusten pohjalta voidaan laserpuhdistukselle laatia siltakohteissa käytettävä ohjeistus työturvallisuuteen ja työtekniikoihin liittyen.
Tutkimustyö toteutettiin kahdessa aidossa siltakohteessa, joissa puhdistettiin teräspalkkia ja teräksisiä rullalaakereita. Kohteissa tutkittiin mm. työsuoritetta sekä puhdistusastetta, tehtiin VOC-mittauksia, tutkittiin puhdistetun pinnan kovuuksia sekä suoritettiin ultraäänimittauksia. Koekohteiden avulla saatiin selville laserpuhdistuksen olevan toistaiseksi hieman hitaampaa kuin hiekkapuhalluksella tehtävä puhdistus. Kuitenkin puhdistustyöhön kuluva kokonaisaika esivalmisteluineen ja jätteen poistoineen huomioituna on laserpuhdistus kilpailukykyinen. Haasteita laserpuhdistuksessa ovat laitteiston hankintahinta, savun muodostuminen ja savun poisto.
Koekohteiden tutkimusten tuloksena saatiin tietoa laserpuhdistuksen soveltuvuudesta erilaisissa kohteissa. Esimerkiksi monimuotoisten laakerien puhdistuksessa laserpuhdistus on hyvinkin käyttökelpoinen, koska hiekasta ei ole haittaa. Lisäksi saatiin lisätietoa jatkotutkimusten pohjaksi. Jatkotutkimuksia voisivat olla mm. mikroskooppiset tutkimukset puhdistetusta pinnasta, tarkemmat kemialliset analyysit savukaasuista ja puhdistetun pinnan ainejäämistä.
Opinnäytetyön tuloksena voidaan todeta laserpuhdistusmenetelmän olevan kehityskelpoinen menetelmä siltojen teräsosien puhdistamiseen osana siltojen ylläpitoa. Opinnäytetyön ja tulevien jatkotutkimusten pohjalta voidaan laserpuhdistukselle laatia siltakohteissa käytettävä ohjeistus työturvallisuuteen ja työtekniikoihin liittyen.