Esihenkilöiden kokemuksia työhyvinvoinnin johtamisesta sote-uudistuksessa vammaisten asumisyksiköissä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella
Nordström, Piia (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051713060
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051713060
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata esihenkilöiden kokemuksia työhyvinvoinnin johtamisesta vammaisten asumisyksiköissä sote-uudistuksen jälkeen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa työhyvinvoinnin johtamista estävistä ja edistävistä tekijöistä hyvinvointialueen vammaispalveluiden kehittämiseksi.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin asumisen esihenkilöiden ryhmähaastatteluina. Ryhmähaastatteluita järjestettiin kolme, joista jokaiseen osallistui 2–3 esihenkilöä. Yhteensä haastateltiin kahdeksan esihenkilöä. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelumenetelmällä.
Hyvinvointialueen uuden organisaation käynnistämiseen on esihenkilöiden näkemyksen mukaisesti liittynyt keskeneräisyyttä ja käynnistysvaikeuksia. Asumisyksiköiden työntekijöille ja esihenkilöiden työlle ei ole löytynyt riittävää tukea, tämän lisäksi järjestelmät ja työvälineet ovat olleet siirtymävaiheessa keskeneräisiä. Esihenkilöiden työtä haastavat muun muassa erilaiset rekrytointiin liittyvät haasteet, resurssien vähyys sekä esimerkiksi asianmukaisen perehdytysohjelman puute. Työntekijöiden palkitsemisjärjestelmää odotetaan. Asumisen esihenkilöiden ja organisaation johdon välistä vuorovaikutusta tulisi parantaa.
Työhyvinvoinnin johtamista edistäviä tekijöitä asumisen esihenkilöt nimesivät niin organisaatioon, itseensä kuin työntekijöihinsä liittyen. Organisaatio voi tukea työhyvinvoinnin johtamista panostamalla perehdytykseen ja koulutukseen, asumisen esihenkilöt voivat johtaa työhyvinvointia omalla esimerkillä kuunnellen ja tukien ja toisistaan voimaa ammentaen. Asumisen esihenkilöt kokivat yksiköiden työntekijöillä olevan ominaisuuksia, jotka edistävät työhyvinvoinnin johtamista. Lisäksi esihenkilöt nimesivät useita työhyvinvoinnin johtamista edistäviä, olemassa olevia välineitä.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin asumisen esihenkilöiden ryhmähaastatteluina. Ryhmähaastatteluita järjestettiin kolme, joista jokaiseen osallistui 2–3 esihenkilöä. Yhteensä haastateltiin kahdeksan esihenkilöä. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelumenetelmällä.
Hyvinvointialueen uuden organisaation käynnistämiseen on esihenkilöiden näkemyksen mukaisesti liittynyt keskeneräisyyttä ja käynnistysvaikeuksia. Asumisyksiköiden työntekijöille ja esihenkilöiden työlle ei ole löytynyt riittävää tukea, tämän lisäksi järjestelmät ja työvälineet ovat olleet siirtymävaiheessa keskeneräisiä. Esihenkilöiden työtä haastavat muun muassa erilaiset rekrytointiin liittyvät haasteet, resurssien vähyys sekä esimerkiksi asianmukaisen perehdytysohjelman puute. Työntekijöiden palkitsemisjärjestelmää odotetaan. Asumisen esihenkilöiden ja organisaation johdon välistä vuorovaikutusta tulisi parantaa.
Työhyvinvoinnin johtamista edistäviä tekijöitä asumisen esihenkilöt nimesivät niin organisaatioon, itseensä kuin työntekijöihinsä liittyen. Organisaatio voi tukea työhyvinvoinnin johtamista panostamalla perehdytykseen ja koulutukseen, asumisen esihenkilöt voivat johtaa työhyvinvointia omalla esimerkillä kuunnellen ja tukien ja toisistaan voimaa ammentaen. Asumisen esihenkilöt kokivat yksiköiden työntekijöillä olevan ominaisuuksia, jotka edistävät työhyvinvoinnin johtamista. Lisäksi esihenkilöt nimesivät useita työhyvinvoinnin johtamista edistäviä, olemassa olevia välineitä.