Sosiaalialan ammattilaisten kokemuksia palvelutarpeen arvioinnista lastensuojelussa

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tarkoituksena oli kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää ammattilaisten kokemuksia palvelutarpeen arvioinnista lastensuojelussa. Tavoitteena oli tuottaa palvelutarpeen arvioinnista kootusti tietoa, jota voidaan hyödyntää lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnin kehittämisessä. Tutkimuskysymyksenä oli, minkälaisia kokemuksia ammattilaisilla on lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnista tehtyjen tutkimusten perusteella. Lastensuojelun palvelutarpeen arviointi voi käynnistyä esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen myötä tai vanhempien pyytäessä apua sosiaalipalveluista. Alkuarvioinnin aikana tulee ilmi, onko tarve tehdä sosiaalityön palvelutarpeen arviointi vai lastensuojelun palvelutarpeen arviointi. Jos arvioinnissa käy ilmi lastensuojelun tarve, tulee tällöin tehdä lastensuojelun palvelutarpeen arviointi. Useilla alueilla on mallinsa palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen omat mallinsa, jotka ovat syntyneet muun muassa erilaisten hankkeiden myötä, eikä yhteistä arviointitapaa ole. Tutkimusaineiston haku toteutettiin valikoiduista tietokannoista suomeksi ja haussa käytettiin hakusanoina lastensuojelu, palvelutarpeet ja arviointi. Haku rajattiin vuosina 2014–2024 ilmestyneihin julkaisuihin. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin kahdeksan tutkimusta tai artikkelia, jotka täyttivät hyväksymiskriteerit. Valituista tutkimuksista ja artikkeleista etsittiin aineistoa, joka vastasi asetettuun tutkimuskysymykseen. Tätä aineistoa analysoitiin teemoitellen. Aineiston analyysin tuloksena syntyi seitsemän yläteemaa, jotka olivat ammatillisuus, työnorganisointi, aika, palveluverkko, asiakastapaamiset, dokumentointi ja tiedonkulku. Tutkimuksen perusteella voitiin todeta ammattilaisten kokevan lastensuojelussa tehtävän palvelutarpeen arvioinnin olevan ammatillisesti haastavaa. Siihen varattujen resurssien koetaan olevan riittämättömiä, palveluverkon olevan pirstaloitunutta sekä toiminta ohjeiden olevan puutteellisia. Hyviäkin kokemuksia ilmeni, esimerkiksi parhaimmillaan parityöskentely vähensi yksilön työmäärää ja jakoi vastuuta sekä mahdollisti reflektoinnin oman ja työparin tekemän arvioinnin välillä. Myös asiakkaan osallistuminen moniammatillisiin kokouksiin koettiin tärkeänä. Johtopäätöksissä todettiin tutkimustulosten olevan yhtenäisiä aikaisempien tutkimuksien tulosten kanssa.

This thesis is a descriptive literature review. The aim was to collate professionals’ experiences of the needs assessments into one material, in which the outcomes can be utilized to further develop the child welfare needs assessments. The purpose was to bring forth professionals’ experiences of the needs assessments in child welfare through a descriptive literature review. Based on the previous research, the research task was to find out what kind of experiences the professionals have of the child welfare needs assessments? The requirement for a needs assessment within child welfare can arise for example, when a child welfare notification is made or when a parent asks for help from social services. During the initial stage, it is determined whether a social work needs assessment or child welfare needs assessment is required. A child welfare needs assessment will be necessary if a safeguarding concern becomes evident. Many models have been created to support a child’s welfare needs assessment. Therefore, no universal assessment process has been established. The research material was gathered from predetermined databases in Finnish. Selected keywords were used as search terms. The search was limited to publications between 2014 and 2024. For the literature review, eight studies and articles which met the criteria were selected. The agreed studies and articles were searched for material that corresponded with the research question. Thematic content analysis was used for the literature review. Following this, seven themes were found: professionalism, work organization, time, service network, service user interactions, documentation, and information flow. In conclusion, the professionals find carrying out a child welfare needs assessment professionally challenging due to insufficient resources, a fragmented service network, and inadequate operational instructions. Good experiences were also noted, for instance, working in pairs reduced the individual workload and responsibility, and allowed reflection of one’s work and that of their peers. Equally, service users’ participation in multidisciplinary meetings was seen as valuable. These findings were parallel to the outcomes of previous studies.