Kulottaminen luonnon monimuotoisuuden edistämisessä
Jääskeläinen, Valtteri (2024)
Jääskeläinen, Valtteri
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051813142
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051813142
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä on kerätty tietoa kulotuksen monimuotoisuusvaikutuksista aiheeseen liittyvien julkaisujen pohjalta. Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää, kuinka luonnon monimuotoisuutta voitaisiin edistää kulotusta hyödyntämällä. Ennen monimuotoisuusvaikutusten tarkastelua työssä käydään läpi kulotuksen historiaa sekä sen hyödyntämistä metsän uudistusmenetelmänä. Kulotuksella ja kaskeamisella on Suomessa pitkät perinteet ja historia. Opinnäytetyössä tarkastellaan myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia, sillä niiden uskotaan vaikuttavan olennaisesti luonnon monimuotoisuuteen tulevaisuudessa. Opinnäytetyön perimmäinen tavoite on kattavan tietopaketin kokoaminen kulotuksen monimuotoisuusvaikutuksista.
Opinnäytetyön tekovaiheen aikoihin Suomessa tuli käyttöön uusi metsätalouden kannustejärjestelmä, joka pitää sisällään kulotuksen täyden rahallisen tukemisen. Uuden tukijärjestelmän pitäisi tehdä kulotuksesta kannattavampaa metsänomistajille ja sillä voi olla kulotusta lisäävä vaikutus. Opinnäytetyössä selviää, että kulotuksen lisäämiselle tosiaankin on tarve ja uutta kulotustukea voidaan metsäalalla pitää tervetulleena muutoksena. Kulotustuen saaminen edellyttää säästöpuuston jättämistä poltettavalle alalle ja sillä voi olla luonnon monimuotoisuutta lisääviä vaikutuksia.
Ilmastonmuutos on yksi merkittävimmistä metsäalan kohtaamista haasteista. Muuttuvat olosuhteet tulevat muuttamaan metsiemme rakennetta ja vanhan lajiston tulee pystyä sopeutumaan muutoksiin selviytyäkseen. Maastopaloriskin uskotaan kasvavan yleistyvien kuivuuskausien sekä helleaaltojen myötä. Kuivuudesta pahoin kärsivä kuusi tulee olemaan kaarnakuoriaistuhojen lisääntyessä yhä haavoittuvaisempi ja tämä täytyy ottaa huomioon metsätaloudellisessa toiminnassa.
Jotta säästöpuuryhmien poltoista voitaisiin saada merkittäviä monimuotoisuushyötyjä, tulisi niiden määrää sekä pinta-alaa todennäköisesti kasvattaa nykyisestä. Merkittävien ekologisten vaikutusten saamiseksi säästöpuumetsätalouden tulisi muutenkin olla kuutiomäärällisesti nykyistä korkeammalla tasolla.
Opinnäytetyön hypoteesi kulotuksesta monimuotoisuuden edistäjänä on tosi, mutta merkittävyydeltään siinä on parantamisen varaa. Uusi tukijärjestelmä sekä tiukentuneet sertifiointikriteerit ohjaavat metsänomistajia ja metsäyhtiöitä kuitenkin oikeaan suuntaan. Luonnon monimuotoisuuden kannalta kulotusta voidaan pitää kannattavana, oli kyse sitten metsänhoidollisesta taikka luonnonhoidollisesta poltosta. Paloriippuvaisen lajiston säilymisen takaamiseksi kulotus on välttämätön toimenpide, sillä luontaiset maasto- ja metsäpalot ovat harvinaistuneet. Olemassa olevilla palojatkumoalueilla kulotustoimintaa tulisi jatkaa
Opinnäytetyön tekovaiheen aikoihin Suomessa tuli käyttöön uusi metsätalouden kannustejärjestelmä, joka pitää sisällään kulotuksen täyden rahallisen tukemisen. Uuden tukijärjestelmän pitäisi tehdä kulotuksesta kannattavampaa metsänomistajille ja sillä voi olla kulotusta lisäävä vaikutus. Opinnäytetyössä selviää, että kulotuksen lisäämiselle tosiaankin on tarve ja uutta kulotustukea voidaan metsäalalla pitää tervetulleena muutoksena. Kulotustuen saaminen edellyttää säästöpuuston jättämistä poltettavalle alalle ja sillä voi olla luonnon monimuotoisuutta lisääviä vaikutuksia.
Ilmastonmuutos on yksi merkittävimmistä metsäalan kohtaamista haasteista. Muuttuvat olosuhteet tulevat muuttamaan metsiemme rakennetta ja vanhan lajiston tulee pystyä sopeutumaan muutoksiin selviytyäkseen. Maastopaloriskin uskotaan kasvavan yleistyvien kuivuuskausien sekä helleaaltojen myötä. Kuivuudesta pahoin kärsivä kuusi tulee olemaan kaarnakuoriaistuhojen lisääntyessä yhä haavoittuvaisempi ja tämä täytyy ottaa huomioon metsätaloudellisessa toiminnassa.
Jotta säästöpuuryhmien poltoista voitaisiin saada merkittäviä monimuotoisuushyötyjä, tulisi niiden määrää sekä pinta-alaa todennäköisesti kasvattaa nykyisestä. Merkittävien ekologisten vaikutusten saamiseksi säästöpuumetsätalouden tulisi muutenkin olla kuutiomäärällisesti nykyistä korkeammalla tasolla.
Opinnäytetyön hypoteesi kulotuksesta monimuotoisuuden edistäjänä on tosi, mutta merkittävyydeltään siinä on parantamisen varaa. Uusi tukijärjestelmä sekä tiukentuneet sertifiointikriteerit ohjaavat metsänomistajia ja metsäyhtiöitä kuitenkin oikeaan suuntaan. Luonnon monimuotoisuuden kannalta kulotusta voidaan pitää kannattavana, oli kyse sitten metsänhoidollisesta taikka luonnonhoidollisesta poltosta. Paloriippuvaisen lajiston säilymisen takaamiseksi kulotus on välttämätön toimenpide, sillä luontaiset maasto- ja metsäpalot ovat harvinaistuneet. Olemassa olevilla palojatkumoalueilla kulotustoimintaa tulisi jatkaa