Paluulogistiikan jakeiden kirjausten ja seurannan kehittäminen

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Inex Partners Oy:n paluulogistiikan jakeisiin liittyvien kirjauksien ja seurannan nykyprosessin puutteet sekä ehdottaa mitä järjestelmiä niihin jatkossa käytettäisiin kaikkien liittyvien tahojen osalta. Tutkimuksen taustaan vaikuttaa tuleva laaja SOK:n järjestelmämuutosprojekti, joka on vuoden 2025 aikana tarkoitus toteuttaa kaikkiin S-ryhmän myymälöihin. Tähän liittyy myös vahvasti paluulogistiikan hallinnan järjestelmänäkökulma. Tavoitteen saavuttamiseksi määritettiin avuksi kolme tutkimuskysymystä ja aiheeseen sopivat teoriateemat, sekä valittiin soveltuvat tutkimusmenetelmät.

Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä tapaustutkimuksena, jossa tutkimusmenetelminä oli laadullisina teemahaastattelut ja havainnointi sekä määrällisenä SAP-dataan perustuva dokumenttianalyysi. Havainnoinnin tarkoituksena oli antaa paremmin ymmärrystä nykyprosessista sekä tukea haastatteluita. Dokumenttianalyysin tarkoituksena oli antaa syvempää ymmärrystä varsinkin tehtyjen kirjausten lukuihin jaetyyppitasolla, sekä myös tukea haastatteluita. Havainnointi tapahtui tutkimusmenetelmistä ensimmäisenä vuoden 2023 syksyn aikana. Tämän jälkeen haastattelut etenivät kahdessa vaiheessa vuoden 2024 helmi- ja maaliskuun aikana, ensiksi käsittäen viisi sisäisten sidosryhmien haastattelua ja toiseksi neljä ulkoisten sidosryhmien haastattelua. Haastatteluiden ohella tehtiin myös dokumenttianalyysi, joka valmistui vuoden 2024 maaliskuun alussa.

Tutkimuksella saavutettiin selkeät tulokset vastaten kattavasti asetettuihin tutkimuskysymyksiin kaikkien tutkimusmenetelmien osalta. Tulokset keskittyivät sidosryhmien näkökulmiin, mitkä järjestelmät tulisi olla SOK:n järjestelmäprojektin valmistumisen myötä käytössä, painottuen liittyvien sidosryhmien SAPjärjestelmien yhteen liittämiseen SAP FIORI -käyttöliittymän avulla. Lisäksi tuloksista selvisi, mihin paluulogistiikan prosessin kehityksessä tulisi keskittyä, kuten paperisten paluuilmoitusten digitalisoimiseen sekä paluujaekirjauksien oikeellisuuden varmistamiseen käyttäjäohjeistuksien avulla.

Johtopäätöksinä tehtiin selkeät huomiot nykyprosessin puutteista tutkimustulosten mukaan ja niihin pohjautuen esitettiin konkreettiset kehitysehdotukset kaikki liittyvät sidosryhmät huomioiden. Lopuksi pohdittiin osana paluulogistiikan tehokkaampaa hallintaa, mitä lähitulevaisuuden kehityksen suuntaviivojen perusteella nähtäisiin mahdollisina jatkokehityksinä – esimerkiksi paluujakeiden tunnistukseen tekoälypohjaisen kuvatunnistustekniikan käytön sekä niiden automatisoidun saldonseurannan.